Luonnonvarakeskuksen (Luke) vetämän kalatalouden ympäristöohjelman toinen vaihe käynnistyi kesällä 2020. Ohjelma edistää kalavarojen kestävää käyttöä ja monimuotoisuutta sekä tukee vaelluskalakantojen elvyttämistä.
Kalatalouden ympäristöohjelmassa kokeillaan uudella kaudella tulosperusteisten rahoitusmallien soveltuvuutta kalatalouden ympäristöhaasteiden ratkaisemisessa. – Uudet tulosperusteiset rahoitusmallit siirtävät tarkastelun tarkkaan rajattujen suoritteiden tai toimien hankinnasta tulosten ja vaikutusten perusteella tapahtuviin maksuihin. Yksityistä pääomaa hyödyntävät rahoitusmallit voivat parhaillaan muuttaa nykyiset ympäristöhaasteet sijoituskohteiksi, kertoo Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta vastaava Timo Halonen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Kutualueita lisää rannikon pienvesiä kunnostamalla
Rannikon pienvedet voivat olla tuottoisia kutualueita esimerkiksi ahvenelle ja hauelle niiden erityisten lämpötila- ja ravinto-olosuhteiden vuoksi. – Ympäristöohjelmassa teemme käytännön kokeiluja lisääntymisalueiden kunnostamiseksi sekä etelärannikolla että Merenkurkun alueella. Samalla kehitämme menetelmiä kunnostusten tuloksellisuuden arvioimiseksi yhteistyössä Tvärminnen eläintieteellisen aseman kanssa, erikoistutkija Antti Lappalainen Lukesta kertoo.
Tutkimustieto virtavesikunnostuksista kootaan ensimmäistä kertaa yhteen – luvassa myös kunnostuskoulutuksia
Virtavesikunnostuksia on toteutettu Suomessa jo lähes 50 vuoden ajan, mutta tieto niiden ekologisesta vaikuttavuudesta on ollut tähän mennessä hajallaan. Ympäristöohjelma tuottaa tutkimustuloksista yhteenvedon, joka valmistuu loppuvuodesta 2020. Ohjelmakumppanit Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry sekä Valonia ovat mukana järjestämässä virtavesikunnostuskoulutuksia eri tietopohjan omaaville kunnostajille. Kunnostuskokemuksien jakamista tehostetaan Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ylläpitämän Vesistökunnostusverkoston avulla.
Täplärapua halutaan hävittää jokirapuvesistöistä
Täplärapu on Suomessa laajasti levinnyt haitallinen vieraslaji. Täplärapukantojen hävittäminen on oleellista alueilla, joilla niiden esiintyminen on jokiravulle erityisen haitallista. Ympäristöohjelmassa osallistutaan kahteen täplärapujen hävittämiseen tähtäävään kokeiluun Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla ja kokeillaan myös uudentyyppistä täplärapujen vaellusestettä. Rakennettava vaelluseste estäisi täplärapujen liikkumisen sen yli, mutta kalat pystyisivät sen uidessaan ohittamaan.
Vaelluskalojen istutustoimintaa kehitetään yhteistyössä kalankasvattajien kanssa
Kalavarojen elinvoimaisuus pyritään tulevaisuudessa varmistamaan edistämällä kalojen luontaista lisääntymistä. Istutuksia tarvitaan vielä useissa vesistöissä hävinneiden tai heikentyneiden kalakantojen palauttamisessa tai kalastusta varten. Istutukset ovat kuitenkin monin paikoin epäonnistuneet tai tulos on ollut taloudellisesti heikko. Syitä tähän voi löytyä kasvatus- ja istutustavoista. Myös useiden laitoksessa viljeltyjen sukupolvien aikana lohi- ja taimenkantojen geneettiset ominaisuudet ovat valikoituneet sellaisiksi, että kalojen kyky selviytyä luonnossa on merkittävästi heikentynyt. – Istukaskaloja ja istutustoimintaa on tarpeen kehittää erityisesti uhanalaisten vaeltavien kalakantojen osalta. Pyrimme villiyttämään heikossa tilassa olevia laitostuneita kalakantoja. Lisäksi olemme jo saaneet lupaavia tuloksia muuttamalla kasvatusmenetelmää entistä luonnonmukaisemmaksi. Kehitämme tätä niin kutsuttua virikekasvatusta yhteistyössä kalankasvatusyritysten kanssa kustannustehokkaaksi tuotantomittakaavan menetelmäksi, jolla voidaan tuottaa altaassa ja luonnossa menestyviä istutuskaloja. Hankkeessa kehitämme lisäksi aiempaa stressittömämpiä istutusmenetelmiä, johtava tutkija Pekka Hyvärinen Lukesta sanoo.
Kalatalouden ympäristöohjelma on yksi viidestä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittamasta innovaatio-ohjelmasta. Kalatalouden ympäristöohjelmaa koordinoi Luonnonvarakeskus ja partnereina ovat Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun ja Helsingin yliopistot, Suomen ympäristökeskus, Valonia sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Ohjelma on käynnissä vuosina 2017–2022.
Lähde: Luonnonvarakeskus
Global site 
Finnish site