Kasvomaskisuosituksiin voi liittyä poliittisia kysymyksiä, THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta sanoo Ylelle.
Koronavirustartuntojen määrä kannattaa nyt painaa Suomessa mahdollisimman lähelle nollaa, ja virus on mahdollista väliaikaisesti tukahduttaa. Näin katsoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta Marja Sannikan haastattelussa. Mikä on sinun näkemyksesi nyt, pitäisikö tautia pyrkiä tukahduttamaan? – Pitäisi.
Onko tämä sinun vai koko THL:n kanta? – Me emme ole tästä erikseen nyt keskustelleet, mutta tämä näyttää olevan tapahtumassa joka tapauksessa, se on hyvin todennäköistä. Ei THL:llä ole mitään sitä vastaan, että tauti nyt tällä hetkellä Suomesta ajetaan nollille.
Tervahauta näkee lisäajasta olevan hyötyä, kun lähikuukausina nähdään, miten lääkehoidon ja rokotteen kehitys etenevät. – Nyt itse ajattelen ja talon johto ajattelee, että niin sanottu nolliin veto on hyvä strategia tässä vaiheessa. Sitä kautta saamme lisäaikaa strategian painopisteiden hakemiselle, Tervahauta sanoo.
Julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, mikä on Suomen strategia koronaviruksen torjumisessa. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) korosti maanantaina A-studiossa, että hallituksella on selkeä kanta: tavoitteena on estää koronaviruksen leviämistä. Tänään perjantaina pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi niin ikään, että koronavirusepidemia ei saisi levitä Suomessa ollenkaan.
Viime viikolla tutkijoiden ja asiantuntijoiden ryhmä vaati koronaviruksen tukahduttamista sen sijaan, että tartuntoja hidastetaan hillitysti. THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen on kommentoinut, että tautia ei voi tukahduttaa ainakaan pysyvästi. – Tukahduttaminen on mahdollista, mutta se on vain tilapäinen ja lyhytaikainen ratkaisu, ja sen hinta on todella kova, Salminen on todennut Helsingin Sanomille. Tähän mennessä THL on arvioinut, että suuri osa suomalaista saa tartunnan(siirryt toiseen palveluun). Tämä arvio on nyt muuttunut.
Mikä on nyt arvionne siitä, kuinka moni suomalainen sairastuu? – Tällä hetkellä meillä ei ole arviota, kuinka moni tulee sairastumaan. Asiantuntijoiden arviot niin sanotusta toisesta tai kolmannesta aallosta, tai millä tavalla ne tulevat, ovat muuttuneet viime aikoina Suomessa ja muualla maailmassa. Ja siihen liittyy sellainen näkemys, että voi olla, että se jää hyvin vaimeaksi.
Tervahauta pitää mahdollisena, että tulevaisuudessa joudutaan jälleen tasapainoilemaan rajoitusten ja jäljitystoimien välillä. – Voi olla että silloin meille jää lähimmän vuoden parin ajaksi hitaan sammuttelun ja aisoissa pidon tie tämän tukahduttamisen jälkeenkin, joka nyt ehkä toivottavasti edessä on.
Maailmalla koronaviruksen leviämistä yritetään vähentää muun muassa kasvomaskeilla. Ylen selvityksen mukaan ne ovat pakollisia yli 50 maassa. Suomessa hallitus ei ole määrännyt kasvomaskeja pakolliseksi, eikä niistä ole annettu suositusta. Sosiaali- ja terveysministeriö vasta selvittää asiaa. Miksi THL ei ole tehnyt suositusta kasvomaskeista? – Meitä ohjaavalla sosiaali- ja terveysministeriöllä on johtovastuu tämäntyyppisten suositusten antamisesta, nimenomaan tässä asiassa ovat halunneet pitää sen itsellään. Odotamme miten ministeriö reagoi lisäselvityksiä tehtyään. Onko ministeriöllä nähdäksesi jokin syy, miksi se ei tästä ole vielä tehnyt suositusta? – Minulla on käsitys, että tässä liikkuu herkkyyksiä, jotka eivät liity itse epidemian hoitoon, vaan ovat muuten yhteiskunnallisia. Asia voi olla jollain tavalla esimerkiksi politisoitunut. Tässä voi olla näkökulmia, jotka eivät ole vain tieteelliseltä tai tietopohjalta ratkaistavia, Tervahauta vastaa Sannikan haastattelussa.
Testit ja tilastot eivät vieläkään luotettavasti kerro, kuinka moni koronaviruksen aiheuttama tautitapaus on jäänyt näkymättä testeissä. Maaliskuussa arvioitiin, että sairastuneita voisi olla 20–30-kertainen määrä todettuihin tartuntoihin verrattuna. Uudet vasta-ainestestien tulokset taas viittaavat siihen, että koronavirus on levinnyt Suomessa vähemmän kuin luultiin. Mikä on nyt arvionne, kuinka paljon enemmän tartuntoja on verrattuna siihen, mitä tulee ilmi testeissä? – Tähän on vaikea ottaa luotettavaa, tietoperustaista kantaa. Suomessa ja maailmalla vasta-ainetutkimukset antavat kovin hajanaisen kuvan tilanteesta. Minun käsitykseni on, että emme tunne tarpeeksi viruksen ominaisuuksia juuri immuunivasteen kannalta, Tervahauta sanoo. – Aiemmin meillä on voinut olla moninkertainen määrä taudin kohdanneita. Olen luottavainen, että tällä hetkellä on vähemmän oireetonta, viruksen vastikään saanutta väkeä.
Lähde: Yle
Global site 
Finnish site