Koronan ilmastovaikutuksista hurja arvio: Vähentää päästöjä enemmän kuin toinen maailmansota, mutta sekään ei riitä pysäyttämään ilmastonmuutosta

Hiilidioksidin määrä ei toistaiseksi ole vähentynyt ilmakehässä. Koronaviruksen vaikutuksesta iIlmastopäästöihin on esitetty ensimmäisiä selviä lukuja. Päästöjen on jo aiemmin arveltu laskevan reippaasti maiden kovien poikkeustoimien vuoksi. Nyt ilmastoa ja energiaa seuraavat analyytikot ovat laskeneet päästölaskulle mittaluokkaa. Uuden arvion mukaan koronavirus laskisi päästöjä enemmän kuin mikään talousromahdus aiemmin. – Koronavirus voi laukaista suurimman vuosittaisen hiilidioksidipäästöjen laskun koskaan, suuremman kuin mikään edellisistä talouskriiseistä tai sodista, kirjoittaa analyytikko Simon Evans ilmastodataa käsittelevässä Carbon Brief -verkkojulkaisussa.

Evansin arvion mukaan päästöt voivat laskea globaalisti jopa 2 000 miljoonaa eli kaksi miljardia tonnia kuluvana vuonna. Määrä vastaa lähes kuutta prosenttia koko maailman päästöistä viime vuonna. Talouden romahdukset kääntävät tyypillisesti päästökäyrät laskuun. Vuoden 2008 finanssikriisi jää kuitenkin kauas taakse, kun sitä vertaa nyt nähtävissä oleviin seurauksiin. Vertailun vuoksi: Suomen kokonaispäästöt olivat toissa vuonna 56 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori Markku Kulmala Helsingin yliopiston Ilmakehätieteen keskuksesta uskoo, että analyytikoiden arvio koronan aiheuttamasta päästölaskusta on oikeansuutainen. Hänen mukaansa on kuitenkin epävarmaa, kuinka paljon hiilidioksidia voidaan päästää ilmakehään, että pysyttäisiin 1,5 prosentin polulla. Päästöjen vaikutus ilmakehään ei ole suoraviivainen. Suurikaan pudotus ei välttämättä näy hiilidioksidipitoisuuden vähenemisenä. – Pitoisuus on se, mikä vaikuttaa ilmastonmuutoksen voimistumiseen, Kulmala sanoo. Hänen mukaansa päästöjen vähenemisestä ei ole toistaiseksi mitään merkkejä ilmakehässä.

Mauna Loan data näyttää, että ilmakehän pitoisuus oli maaliskuussa 414 ppm eli enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Mittayksikkö tarkoittaa miljoonasosaa; ilmakehässä on siis 0,4 promillea hiilidioksidia. Se ei Kulmalan mukaan ole yllättävää. Yksi syy on, että ilman sekoittuminen kestää. Koko maailman hiilidioksidipitoisuutta mitataan yhden havajilaisen vuoren huipulta. Suurempi epävarmuustekijä ovat nielut. Noin puolet päästöistä jää ilmakehään, ja toinen puoli imeytyy meriin sekä metsiin ja maaekosysteemeihin. Kulmala sanoo, että koronan aiheuttaman päästölaskun merkkejä voi alkaa näkyä ilmakehässä aikaisintaan kesällä tai alkusyksystä.

Lähde: Yle