Kuka pian sammuttaa tulipalot? Sopimuspalokuntalaisille pitäisi maksaa hälytysvalmiudesta oikea palkka, mutta rahat eivät siihen riitä

EU:n uusi työaikadirektiivi ei salli aiempaa käytäntöä, jossa sopimuspalokuntalaiset ovat olleet varalla pienellä palkalla. Suomessa on noin 15 000 henkilöä, jotka ottavat tarvittaessa päivätöistään palkatonta vapaata sammuttaakseen tulipaloja. Ammattipelastajia on koko Suomessa ainoastaan noin 4 000.

Näiden sopimuspalokuntalaistenantaman avun varassa on lähes koko Suomi. 90 prosenttia Suomesta on aluetta, jossa sopimuspalokunta osallistuu käytännössä aina hälytystehtäviin ja on usein ensimmäisenä palopaikalla. Vaikka sopimuspalokuntaa tarvitaan enemmän haja-asutusalueilla, ei ammattilaisten panos riitä isoissa kaupungeissakaan. – Edes Helsingin kaupungin pelastuslaitos ei pärjää ilman sopimuspalokunnan tukea, toteaa Suomen sopimuspalokuntien liiton järjestöpäällikkö Aleksi Peurala.

Tällä hetkellä koko sopimuspalokuntajärjestelmä on vaarassa, kun EU:n direktiivi sekoitti pelin. Uuden työaikadirektiivin mukaan varallaolo nykyisellään on työaikaa ja siitä pitää maksaa kokoaikainen korvaus, eikä vain 30 prosenttia tuntipalkasta kuten tähän asti. Pelastuslaitoksilla ei ole varaa siihen, että kustannukset nousevat yli kolminkertaisiksi, sen takia pelastuslaitokset nyt pohtivat varallaolojärjestelmän alasajoa. Tilanteen ratkomiseksi sopimuspalokuntalaisten lähtöaikavaatimuksia on jo höllennetty ja jopa poistettu. Nykytilanteessa sopimuspalokuntalaisille maksetaan tuntikorvausta koulutuksista ja hälytystehtävistä, mutta palkkiot ovat hyvin vaatimattomia.

Direktiivin mukaan on työaikaa, jos hälytykselle pitää päästä lähtemään viidessä minuutissa. Mikäli henkilön lähtöaika on 15 minuuttia, pidetään varallaoloa jo vapaa-aikana, eikä siitä makseta. Aiemmin sopimuspalokuntalainen oli yleensä viikon kerrallaan hälytysvalmiudessa, valmis lähtemään viiden minuutin varoitusajalla. Tästä ajasta maksettiin 30 % osuus tuntipalkasta. Suomessa on millä hetkellä tahansa 1000 ammattipelastajaa hälytysvalmiudessa. Viiden minuutin varoituksella myös noin 1400 sopimuspalokuntalaista on tien päällä. Puolessa tunnissa apuun saadaan jopa 3000 sopimuspalokuntalaista.

Sopimuspalokuntiin kuuluvat mm. vapaapalokunnat ja tehdaspalokunnat, jotka ovat tehneet paikallisen pelastuslaitoksen kanssa palokuntasopimuksen. – Välillä hieman haasteellista, kun haluttaisiin auttaa ihmisiä, mutta järjestelmässä on valuvikoja, Peurala tiivistää. Varallaolon lopettaminen voi pahimmillaan johtaa sopimuspalokuntalaisten vähenemiseen. Jos varallaolosta ei saa korvausta, ei ole varallaolijoita.

Pelastuslaitosten toimintaa määrittää laki, ja jokaisen pelastuslaitoksen on huolehdittava siitä, että hommat hoituvat ja tulipalot sammuvat. Se, millä resursseilla, työaikajärjestelyillä ja palkoilla se hoidetaan, on jokaisen pelastuslaitoksen oma asia. Aivan kuten muillakin työnantajilla.

Lähde: Yle