Kuluttajien luottamusindikaattori oli huhtikuussa -13,9, kun se maaliskuussa oli -7,1 ja helmikuussa -4,5. Huhtikuun lukema on kuluttajien luottamuksen mittaushistorian 1995–2020 synkin.
Viime vuoden huhtikuussa luottamusindikaattori sai arvon -1,7. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -1,7. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajien luottamustutkimukseen, johon vastasi 1.–19. huhtikuuta 1 134 Suomessa asuvaa henkilöä. Vallitsevan koronapandemian talous- ja työllisyysvaikutuksista on julkaistu kuluttajien luottamustutkimukseen pohjautuvaa tietoa myös Tilastokeskuksen Tieto&Trendit -lehdessä.
Kuluttajien luottamusindikaattorin kaikki neljä osatekijää heikkenivät selvästi huhtikuussa maaliskuuhun ja myös viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Osatekijät ovat: arvio omasta taloudesta nyt, odotukset omasta ja Suomen taloudesta 12 kuukauden kuluttua sekä rahankäyttöaikeet kestotavaroihin seuraavan 12 kuukauden aikana. Huhtikuussa luottamusindikaattorin jokainen osatekijä oli synkällä tasolla ja samalla lähellä historiallista pohjalukemaansa vuosilta 2008-2009, oman talouden nykytilaa koskevaa arviota lukuun ottamatta. Kestotavaroiden ostoaikeita oli kuluttajilla huhtikuussa vähemmän kuin koskaan aiemmin.
Kuluttajien arvio myös työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa vajosi huhtikuussa ankealle tasolle. Sama päti työllisten kuluttajien eli palkansaajien ja yrittäjien kokemaan omakohtaiseen työttömyyden uhkaan. Tämä uhka arvioitiin pahimmaksi koskaan. Sen sijaan odotukset kuluttajahintojen nousuvauhdista säilyivät huhtikuussa ennallaan. Oman rahatilanteensa kuluttajat arvioivat huhtikuussa yhä erinomaiseksi – tosin lähikuukausina ei säästämismahdollisuuksia arvioitu enää olevan totuttuun tapaan. Ajankohtaa pidettiin nyt hyvin huonona säästämiselle, lainanotolle ja kestotavaroiden ostamiselle. Silti monet vielä huhtikuussa harkitsivat asunnon ostoa ja lainanottoa seuraavan 12 kuukauden aikana.
Huhtikuussa luottamus talouteen oli vahvinta Pohjois-Suomessa sekä pääkaupunkiseudulla ja heikointa muualla Etelä-Suomessa. Väestöryhmistä opiskelijat olivat vähiten pessimistisiä. Selvästi kielteisimmin talouskehitystä arvioivat eläkeläiset. Luottamus talouteen vähenee tavallisesti henkilön iän mukana, ja tulojen mukana usko vastaavasti yleensä lisääntyy. Miehet ovat taipuvaisia luottamaan talouteen enemmän kuin naiset. Tarkempaa tietoa on saatavilla tietokantataulukoista .
Lähde: Kuluttajien luottamus 2020, huhtikuu. Tilastokeskus