Parhaillaan kukkiva komealupiini lisättiin vuosi sitten kansalliseen haitallisten vieraslajien luetteloon. Suurin muutos on tapahtunut ihmisten asenteissa, arvelee vanhempi tutkija Terhi Ryttäri Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).
Maa- ja metsätalousministeriön vastikään lausuntokierrokselle julkaisemassa ehdotuksessa haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi komealupiini luokitellaan vakiintuneeksi vieraslajiksi. Lupiini on sen verran laajalle levinnyt, ettei se enää häviä Suomesta kokonaan. Lajin nitistäminen sen pahimmin valtaamilta tienpientareilta olisi liian kallista. Hävittämiseen pyrittäisiin hallintasuunnitelman mukaan luonnon monimuotoisuudelle arvokkaimmilla alueilla sekä 50 metrin puskurivyöhykkeellä niiden ympärillä. Varsinkin harvinaisten niitty- ja ketokasvien kasvupaikat pitäisi suojella lupiinilta.
Lupiinin haitallisuus piilee siinä, että se syrjäyttää niittylajit. Lupiini myös rehevöittää valtaamansa kasvupaikan, sillä se sitoo typpeä juurinystyröihinsä. Karussa maassa viihtyvät kasvit eivät enää menesty lupiinin rehevöittämällä paikalla.
Ennen kuin lupiinia voidaan torjua suunnitelmallisesti, tarvitaan tietoa siitä, missä sen uhkaamat kasvit kasvavat. ”Kaikista arvokkaimmista kohteista ei ole paikkatietoa, joka auttaisi hoitotoimien kohdentamisessa”, Ryttäri toteaa. Samoin pitäisi kartoittaa alueet, joilla lupiini rehottaa niin runsaana, etteivät torjuntatoimet kannata.
Tavallisilla tien- ja radanvarsilla tavoitteena on estää lupiinin leviäminen uusille kasvupaikoille. Lupiini on levinnyt paikoin jo metsiin. Tämä ilmiö halutaan pysäyttää. Siemenet ovat todennäköisesti kulkeneet metsäkoneiden mukana. Hakkuuaukeille levitessään lupiini saattaa vaikeuttaa taimikoiden uudistamista. Teiden hoitotavat vaikuttavat merkittävästi lupiinin leviämiseen. Hallintasuunnitelman mukaan pitäisi selvittää, voidaanko tienvarsiniitoissa käytettäviä koneita puhdistaa, kun kalustoa siirretään lupiinivapaalle tieosuudelle. Leviämisen estämiseksi lupiini pitäisi niittää kukintaaikaan. Juhannuksen jälkeen niitto alkaa olla myöhäistä. Kukinnoissa näkyy jo vihreitä siemenpalkoja. Maahan niitetyt palot tuottavat itämiskykyistä siementä, ellei niittojätettä kerätä pois ja hävitetä.
Ministeriö ottaa vieraslajien hallintasuunnitelmaan vastaan lausuntoja ja mielipiteitä elokuun loppuun saakka.
Lähde: MT