Monet metsälinnut kärsivät lisääntyvistä hakkuista

Uusi tutkimus osoitti, että metsissä ympäri vuoden elävien lintulajien kannat pienenivät hakkuiden lisäännyttyä.

Lajien kannat vähenivät sekä suojelualueiden ulkopuolella että suojelualueilla. Näin tapahtui erityisesti Etelä-Suomessa, missä suojelualueiden osuus metsistä on hyvin pieni. Monet lajit säilyivät suojelualueilla Pohjois-Suomessa, missä suojeltuja metsiä on huomattavasti enemmän. Tutkimuksen tuloksista tiedottivat Suomen ympäristökeskus ja Luonnontieteellinen keskusmuseo.

Lintulajeista vähenivät tutkimusjakson aikana etenkin hömö- ja töyhtötiainen, kuukkeli, pyy ja käpytikka. Neljä viidestä vähentyneestä lajista on levinneisyydeltään ja runsaudeltaan eteläisiä. Oletettavasti niiden tulisi hyötyä ilmaston lämpenemisestä. Vähentyneiden lajien on todettu kärsivän voimaperäisestä metsätaloudesta avohakkuineen. Harmaapäätikka runsastui, mutta sen kannan kasvu johtui todennäköisesti ilmaston lämpenemisestä. Muurahaisten syöjänä harmaapäätikka hyötyy lumettomista ja vähälumisista talvista.

Tutkimuksessa verrattiin 15 metsien paikallaan pysyvän lintulajin kannanmuutosta vuosittain. Lajit olivat metsäkanalintuja, tikkoja ja metsien varpuslintuja, kuten tiaisia. Ensin lintukantoja seurattiin vuosina 2006–2011, jolloin hakkuut pysyivät tasaisina. Seurantaa jatkettiin vuosina 2012–2018, jolloin hakkuut lisääntyivät. Lintulaskentoja tehtiin sekä suojelualueilla että suojelualueiden ulkopuolella. Metsätalouden vaikutukset heijastuvat erityisesti Etelä-Suomen suojelualueiden lintukantoihin.

Tutkimus osoittaa, että suojelualueverkoston laajuus ja suojelualueiden lähimetsien hakkuiden voimakkuus vaikuttavat ratkaisevasti lintujen kantoihin. Tutkimuksessa käytettiin sekä Metsähallituksen Luontopalvelujen keräämää suojelualueiden linjalaskenta-aineistoa että Luonnontieteellisen keskusmuseon koko maan kattavaa vakiolinja-aineistoa.Tutkimus on osa ympäristöministeriön rahoittamaa Suojelualueverkosto muuttuvassa ilmastossa -hanketta sekä Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittamaa IBC-Carbon -hanketta.

Lähde: MT

Author: Tuula Pohjola