Muistitoimintojen heikentymisen ehkäisyyn tähtäävästä monitekijäisestä FINGER-elintapaohjelmasta hyötyivät erityisesti ne ikäihmiset, joilla oli vähemmän aivojen rakenteellisia muutoksia ennen ohjelman aloittamista. Näin osoittaa MPH Ruth Stephenin tuore väitöstutkimus. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ennaltaehkäisevät toimenpiteet tulee aloittaa varhain, jo ennen merkittäviä aivojen rakenteellisia muutoksia.
Muistisairaudet sekä muisti- ja ajattelutoimintojen eli kognition heikkeneminen ovat merkittävä kansanterveydellinen haaste. Nykyään tiedetään, että tyypilliset patologiset muutokset aivoissa saattavat ilmaantua vuosikymmeniä ennen ensimmäisiä varsinaisia oireita. Sen vuoksi muistisairauksien ennaltaehkäisyssä on tärkeää pyrkiä vaikuttamaan riskitekijöihin ennen kuin pysyvää vahinkoa on päässyt syntymään. Suomalainen muistitoimintojen heikentymisen ehkäisytutkimus (FINGER) selvitti monitekijäisen elintapaohjelman vaikutuksia kognitioon 60–77-vuotiailla henkilöillä, joilla oli kohonnut riski sairastua muistisairauteen. Elintapaohjelmaan sisältyi ravitsemusohjausta, liikuntaa, muistiharjoittelua sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden tehostettua seurantaa. Verrokkiryhmä sai tavanomaista terveysneuvontaa. Tulosten perusteella elintapaohjelmalla oli suotuisia vaikutuksia kognitioon sekä muihin päätemuuttujiin. Stephen selvitti väitöskirjassaan FINGER-elintapaohjelman vaikutuksia aivojen rakenteeseen käyttäen tutkimuksessa kerättyä magneettikuva-aineistoa.
Tutkimuksessa havaittiin, että elintapaohjelmalla oli erityisen hyödyllisiä vaikutuksia kognitioon niillä ikäihmisillä, joilla oli tutkimuksen alussa suurempi aivojen tilavuus ja aivokuoren paksuus. Tulokset korostavat oikean ajoituksen merkitystä: ennaltaehkäisevät toimenpiteet tulee aloittaa aikaisin jo ennen merkittävien aivomuutosten ilmaantumista. Elintapaohjelmalla oli myös vaikutuksia aivojen valkean aineen rakenteeseen, mikä oli yhteydessä kognitiivisten toimintojen paranemiseen. Kaiken kaikkiaan kahden vuoden tutkimuksen aikana tapahtuneet muutokset aivojen tilavuudessa ja aivokuoren paksuudessa olivat kuitenkin melko pieniä, eikä tilastollisesti merkitseviä eroja havaittu elintapaohjelmaan osallistuneen ryhmän ja verrokkiryhmän välillä.
Tutkittavien riskiä sairastua muistisairauteen arvioitiin Kardiovaskulaariset riskitekijät, ikääntyminen ja dementia (CAIDE) -riskipistelaskurin avulla, joka ottaa huomioon iän, sukupuolen, koulutustason, painoindeksin, verenpaineen, kokonaiskolesterolin sekä fyysisen aktiivisuuden. Korkeammat CAIDE-riskipisteet keski-iässä, vuosia ennen FINGER-tutkimusta, olivat yhteydessä suurempiin valkean aineen muutoksiin, aivojen surkastumiseen sekä huonompaan kognitioon myöhemmällä iällä. FINGER-tutkimuksen aikana pienentynyt, CAIDE-riskipisteillä mitattu muistisairausriski oli yhteydessä vähäisempään aivojen hippokampuksen surkastumiseen.
Elintapojen vaikutusta aivojen rakenteeseen on syytä selvittää vielä suuremmalla osallistujajoukolla uusissa ennaltaehkäisytutkimuksissa, joihin tämä tutkimus antaa lähtökohtia. Lisäksi on tärkeää tutkia FINGER-elintapaohjelman pitkäaikaisvaikutuksia aivojen rakenteeseen. FINGER-tutkimuksen rohkaisevien tulosten pohjalta perustettiin hiljattain kansainvälinen World Wide FINGERS (WW-FINGERS) -verkosto, joka hyödyntää, soveltaa ja testaa FINGER-mallia eri ihmisryhmissä ja maissa. Uusia tutkimuksia on käynnissä tai suunnitteilla useissa Euroopan maissa sekä Yhdysvalloissa, Kanadassa, Kiinassa, Singaporessa, Australiassa, Japanissa, Intiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.
Lähde: Itä-Suomen yliopisto
Global site 
Finnish site