Muovi voi asiantuntijoiden mukaan oikein käytettynä ja kierrätettynä olla mainettaan parempi materiaali ympäristön ja kiertotalouden kannalta. Kuitenkin liian suuri osa muovista päätyy yhä jätteeksi ensimmäisen käyttökerran jälkeen tai joutuu luontoon asianmukaisen jätehuollon sijasta.
Muovin arvosta hukataan muovipakkausalan tuottajayhteisön Uusiomuovi Oy:n mukaan jopa 95 prosenttia silloin, jos materiaali käytetään vain kerran ja lyhyen aikaa. Suomessa muovia voidaan käyttää uudelleen noin viisi kertaa ensisijaiseen käyttöön, kuten uusien muoviesineiden valmistamiseen.
Suomalaisissa kotitalouksissa muovipakkausten erilliskeräykseen on alettu sinänsä tottua, jopa niin hyvin, että kaikkea muovijätettä ei pystytä kotimaassa hyödyntämään. – Kotitalouksien muovipakkauksia kerätään noin kolmannes enemmän kuin kotimaassa ehditään kierrättää. Tavallisen kuluttajan roska-astiasta muovi päätyy yhä useammin uusiokäyttöön Fortumin Riihimäen muovijalostamon kautta, kertoo muovipakkausalan tuottajayhteisön Uusiomuovin toimitusjohtaja Vesa Soini.
Kotitalouksien muovipakkausten kierrättäminen aloitettiin Suomessa vuonna 2016. Soinin mukaan viime vuonna asumisessa syntyvien muovipakkausten kierrätys kasvoi lähes 80 prosenttia edellisvuodesta. – Kesäkuusta alkaen muovijätettä on alettu viedä Ruotsiin ja Saksaan kierrätettäväksi, koska kaikkea muovijätettä ei ehditä enää käsitellä Riihimäellä. Näiden maiden viranomaisten kanssa on sovittu tarkasti kierrätyksen yksityiskohdista, Soini kertoo.
Suomeen ei Soinin mukaan olla rakentamassa uutta muovijalostamoa ennen kuin valmisteilla oleva jäteuudistuslaki on valmis. Uuteen lakiin on ehdotettu vaatimusta siitä, että jatkossa tuottajayhteisön tulisi hoitaa kaikkien pakkausmateriaalien kierrätys. Soinin mukaan uudistus aiheuttaisi parhaimmillaankin ainakin parin vuoden viivästyksen uuden kotimaisen kierrätyskapasiteetin syntymiseen. – Toteutuessaan tämä vaatimus lopettaisi nykyisen Uusiomuovi Oy:n toiminnan ja aiheuttaisi parhaimmillaankin ainakin parin vuoden katkoksen ennen kuin uutta kotimaista kierrätyskapasiteettia saataisiin lisää, Soini kertoo.
Ruotsissa ja Saksassa muovin kierrätysaste ei ole Soinin mukaan aivan yhtä korkea kuin Suomessa. – Suomessa muovia voidaan käyttää uudelleen noin viisi kertaa ensisijaiseen käyttöön, kuten uusien muoviesineiden valmistamiseen. Tämän jälkeen toissijaiseen käyttöön, kuten kuormalavojen valmistukseen, muovia voidaan kierrättää vielä toiset viisi kertaa, Soini sanoo.
EU:n alueella keskimärin vain alle kolmannes syntyvästä muovijätteestä kerätään kierrätystä varten. EU:n tasolla muovin kierrätyksen kehittäminen on katsottu tavoiteltavaksi linjaksi, jolla vastata muoviongelmaan, kertoo Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin-toimiston kiertotalouden asiantuntija Karoliina Rasi. – Kierrätyksen pitää kuitenkin tapahtua EU:ssa, eikä niin, että viemme jätteitä kehittyviin maihin, kuten aiemmin tehtiin. Muovin vienti ulos EU:sta onkin puolittunut vuosien 2016–2019 aikana, Rasi toteaa.
Muovijätteen viemiseen tarvitaan Rasin mukaan nykyään vastaanottajamaan etukäteislupa, kun muovijätettä viedään EU- ja OECD-maiden ulkopuolelle. – Muovimateriaalit ja muovituotteet ovat kuitenkin erittäin resurssitehokkaita koko elinkaaren ajan, auttaen meitä välttämään ruokahävikkiä, säästämään energiaa ja vähentämään hiilidioksidipäästöjä, Rasi arvioi.
Lähde: STT
Global site 
Finnish site