Koronaviruksen aiheuttama talouskriisi on todella erikoista mallia. Taudin leviämisen pelossa hallitukset eri puolilla maailmaa pysäyttivät talouden rattaat itse. Tästä seuraa taantuma tai suoranainen talouslama, jonka pituudesta voidaan esittää vain arvauksia. Vertailukohtia on yritetty etsiä aiemmista kriiseistä.
Vuonna 2008 puhjenneesta finanssikriisistä, 90-luvun lamasta, 30-luvun lamasta, sodasta. – Tämä on hyvin erityyppinen tilanne kuin 90-luvun kriisi tai finanssikriisi, jotka olivat yksityisen sektorin luomia kriisejä tavalla tai toisella. Tämä on terveyskriisi, jossa valtiot ovat päättäneet muuttaa yksityisen sektorin toimintaympäristöä, kuvaa Swedbankin pääekonomisti Heidi Schauman.
Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Mika Pantzar toteaa, että yhteiskunnan sulkemista ja siirtämistä verkkoon harjoitellaan nyt pakon edessä, mutta kokemus muuttaa sekä taloutta että ihmisten käyttäytymistä pysyvämmin. – Massaturismiin ja siihen liittyviin asioihin tulee useammankin vuoden vähennys. Mutta tällä on myös symbolinen vaikutus: Nähdään, että asioita voi hoitaa paikallisemmin, vähäisemmin, niitä voidaan tehdä eri tavalla kuin ennen.
Joka tapauksessa koronakriisi tuottaa myös taloudellisia voittajia. Ne alat hyötyvät, jotka tuottavat uusien olosuhteiden tarpeita tyydyttävää tavaraa tai palveluita. – Voittajia ovat kaikki yritykset, jotka tekevät tietoliikenteen kanssa työtä. Suomessa voi tietenkin ajatella että tämä on 5G-verkkoa kehittävälle Nokialle aikamoinen jättipotti, Pantzar sanoo.
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki sanoo, että maailma ei ole vain koronaepidemian kourissa, vaan kohtaa yhtä aikaa yli kymmenen vuotta paisuneen pörssi- ja velkakuplan puhkeamisen. – Tämä korona jo itsessään on ainutlaatuinen, mutta tämä yhdistelmä on isompi kuin mikään, mitä olemme aiemmin nähneet. Makrotalouteen perehtynyt Patomäki katsoo, että yhdistelmä tuottaa syvän, monivuotisen kriisin, jonka vaikutukset ovat tuntuvia.
Patomäki katsoo, että kriisin vakavuus voi pakottaa EU:n muuttamaan perussopimusta niin, että keskuspankkirahoitusta voitaisiin osoittaa suoraan julkistalouden budjetteihin ja julkisiin investointeihin. Samalla unioni muuttuisi liittovaltion suuntaan, jotta yhteistä talouspolitiikkaa voidaan tehdä.
Pääekonomisti Heidi Schauman Swebankista sanoo, että kaukomatkailu voi kadota. Hän ei usko pysyviin järjestelmämuutoksiin koronakriisin seurauksena. – Arvioni tässä vaiheessa on se, että kaikki ne muutokset mitä nyt nähdään ovat kuitenkin väliaikaisia. Schauman painottaa monen muun tavoin, ettei virusepidemian laajuutta ja siten talouskriisin syvyyttä vielä osaa ennakoida kukaan. Silti sen erityispiirteet runtelevat jo nyt tiettyjä talouden sektoreita muita pahemmin ja pysyvämmin.
Myös yleisen varovaisuuden lisääntymisellä koronamaailmassa on pitkäaikaisia seurauksia taloudelle. Kulutuskysyntä voi vajota pitkäksi aikaa, jos epidemia kestää ja lomautukset muuttuvat laajaksi työttömyydeksi. Samalla suomalaistyyppisen hyvinvointiyhteiskunnan arvostus luultavasti kasvaa, Schauman arvioi. Kriisin iskuja pehmentäviksi rakenteiksi pääekonomisti mainitsee hyvän työttömyysturvan ja suhteellisen joustavan lomautusjärjestelmän.
Taloustieteen professori Kaisa Kotakorpi korostaa koronatilanteen arvaamatonta luonnetta. Ennustuksia taloudesta on poikkeuksellisen vaikea tehdä, kun tilanne muuttuu lähes päivittäin. Pitkäaikaisia vaikutuksia talouteen syntyy juuri epävarmuuden vuoksi. – Vaikka rajoitustoimet voitaisiin poistaa, yrityksiin ja investointeihin vaikuttava epävarmuus jatkuu niin kauan, kun hoitokeino tai rokotus koronatautia vastaan löydetään.
Jos epidemia ja rajoitustoimet Suomessa jäävät lyhytaikaiseksi, eivätkä lomautukset muutu laajasti irtisanomisiksi, jäljet talouteen ja suomalaisten arkeen voivat jäädä myös suhteellisen pieniksi. Kulutustauon aikana patoutunut palveluiden ja tavaroiden kysyntä voisi aiheuttaa kriisin perään ostosbuumin, joka lieventäisi talouden vaurioita. – Mutta jos muualla maailmassa tilanne jatkuu vaikeana pidempään, niin sehän tietysti heijastuu voimakkaasti meihin.
Kotakorpi on huolissaan käytössä olevien rajoitustoimien pidempiaikaisista, eriarvoistavista seurauksista, joilla niin ikään on yhteytensä talouteen. Erityisesti professori on pohtinut koulun ulkopuolella nyt opiskelevia lapsia.
Taloussosiologiaan erikoistunut professori Pekka Räsänen katsoo, että koronakriisin pitkäaikaisin seuraus on se oppitunti, jonka länsimaailma täysin uudenlaisesta, tartuntataudin aiheuttamasta talouskriisistä nyt saa. – Tämä on täysin uudenlainen tilanne. Aiempien talouskriisien syyt on tunnettu paremmin ja niiden kulkua on voitu ennakoida. Varautuminen pieniinkin uhkiin lisääntyy ja ylivarovaistakin reagointia tullaan lähivuosina varmasti näkemään.
Räsänen katsoo, että akuutti talouskriisi on kuitenkin ohimenevä, eikä myllää talouden rakenteita. Valmiudet taantuman kohtaamiseen ovat paremmat kuin vaikkapa 90-luvulla tai 30-luvulla. – Valtio pystyy ottamaan lainaa ja valtio pystyy tulemaan väliin eri tavalla. Me pystymme painamaan rahaa, eikä se ole sidoksissa mihinkään kultakantaan enää.
Ihmisten kulutustottumukset ja elintapa voivat kokea pysyvämpiäkin muutoksia. – Tutkimusten mukaan 4–5 viikon jälkeen ihmiset alkavat pitää uusia olosuhteita normaalitilanteena. Sekä kotitalouksien että yritysten toimintaa koronakriisi voi myös tervehdyttää, Räsänen toteaa. Turha kulutus ja matkustaminen vähenevät nyt pakon edessä ja yritykset joutuvat virittämään toimintaansa niin kilpailukykyiseksi kuin mahdollista. Alustatalouden yrityksillä on poikkeuksellinen etsikkoaika markkinoida tuotteitaan.
Lähde: Yle
Global site 
Finnish site