Tiistaina julkaistussa muistiossa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos muun muassa suosittaa, että hallitusohjelmaa tulisi koronakriisin jäljiltä uudistaa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on julkaissut koronakriisin johdosta laaditun Muistioita hallitukselle -julkaisun tiistaina. Siinä tarkastellaan hallituskauden talouspolitiikan tavoitteita ja esitetään tutkimukseen perustuvat suositukset keskeisiksi politiikkalinjauksiksi.
Perinteisesti hallituskauden alussa ja puolessa välissä julkaistavia suosituksia aikaistettiin nyt puolella vuodella, kertoo Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju. – Maailma on muuttunut totaalisesti tänä vuonna, ja mielestämme nyt on talouspolitiikan uudelleenarvioinnin aika, hän sanoo. Muistioita hallitukselle -julkaisun kirjoittamisesta ovat Etlassa vastanneet Kangasharjun lisäksi Antti Kauhanen, Heli Koski, Tero Kuusi, Terhi Maczulskij, Päivi Puonti, Olli Ropponen, Tarmo Valkonen ja Hanna Virtanen.
He suosittavat, että hallitusohjelmaa tulisi koronakriisin jäljiltä uudistaa, jotta talouskasvua saadaan nopeammaksi ja työllisyyttä paremmaksi. Jäljellä oleva hallituskausi kannattaisi keskittää talouden toipumisen varmistamiseen sekä pitkän aikavälin kasvuun ja työllisyyteen. – Lisäksi finanssipolitiikka pitää saada vastuulliseksi. Jopa Sipilän hallituskaudella pidimme elvyttävää talouspolitiikkaa vaikka nousukaudella olisi pitänyt kerätä puskureita, Aki Kangasharju sanoo.
Etla arvioi, että Suomi selviää koronakriisin ensivaiheesta ennakoitua vähemmällä. Ensi vuonna Etla odottaa Suomen talouden kasvavan selvästi, joten uusia tuki- tai elvytyspaketteja ei näillä näkymin tarvita. – Talouskasvu on entistä tärkeämpää koronakriisin myötä, sillä meillä on kestävyysvajeen lisäksi koronavelka päällä, toimitusjohtaja Aki Kangasharju sanoo.
Etlan mukaan alijäämää jää julkiseen talouteen vuosikymmeneksi, ja sen hoitoa vaikeuttavat niin ikääntymisen tuomat menopaineet kuin EU:n budjetin ja elvytyspaketinkin maksut. – Julkisen talouden alijäämä on saatava haltuun. Olisi kaikkien kannalta paras, että se tehtäisiin talouskasvua kiihdyttämällä eikä esimerkiksi menoja leikkaamalla tai veroja korottamalla.
Etlan mukaan tuotannon vientikilpailukyky on kääntymässä Suomessa uudelleen laskuun. Lyhyen aikavälin hintakilpailukyvyn lisäksi olisi pidettävä huoli pitkän aikavälin menestystekijöistä sekä joustavuudesta kriiseissä. – Fokuksen pitäisi nyt olla uudistuksissa: toisaalta investointien lisäämisen kannusteissa ja toisaalta työmarkkinauudistuksissa, sanoo Aki Kangasharju.
Hänen mielestään päätöksiä pitäisi tehdä heti. – Kyky päätöksentekoon pitäisi palauttaa, sillä se on ollut liian huono liian pitkään. Tämä suhdannetilanne ei kaikilta osin puolla sitä, että kaikki päätökset astuisivat saman tien voimaan, mutta niitä voitaisiin ajoittaa vähän pidemmälle.
Kangasharju kehottaa tarkastelemaan tilannekuvaa realistisesti, kun päätöksiä tehdään. – On oltava näkymä siihen, kuinka pahasti olemme velkaantumassa ja ymmärrettävä, että velkojen korot voivat vielä nousta ja 20-luvulla voi tulla vielä toinenkin kriisi, hän painottaa.
Lähde: Yle
Global site 
Finnish site