Vastuullisuus ja kestävän kehityksen ymmärtäminen auttavat organisaatiota pysymään kilpailukykyisenä.
Viime syksynä Helsingin yliopistossa ryhdyttiin kehittämään koulutusta, joka vastaisi kompleksisen nykymaailman haasteisiin. Koulutuksessa haluttiin etenkin vahvistaa esimiesten ja asiantuntijoiden uudistuskykyä, taitoa johtaa organisaatiota yllättävässä kriisitilanteessa sekä kykyä palautua vastoinkäymisistä. – Korona tuli ja teki näiden taitojen tarpeesta suorastaan akuuttia, yksi koulutuskokonaisuuden kehittäjistä, Helsingin yliopiston työelämäprofessori Outi Ihanainen-Rokio sanoo.
Korona tuskin jää ainoaksi lähitulevaisuuden haasteeksi. Ilmastonmuutos tuonee vielä monia yllätyksiä ja haasteita ihmiskunnalle, professori arvioi. – Meidän on vääjäämättä etsittävä keinoja sopeutua elämään maapallon kestokyvyn rajoissa. Se on lähtökohta, Ihanainen-Rokio näkee.
Helsingin yliopistossa tehdään kansainvälisesti merkittävää tieteidenvälistä ja poikkitieteellistä kestävyystutkimusta. Kestävyys ja vastuullisuus ovat myös yksi Helsingin yliopiston strategisista valinnoista vuosille 2021–2030. Siksi kestävyyden teemoja sisällytetään yhä enemmän koulutustarjontaan.
Se on samalla Helsingin yliopiston ensimmäinen johdolle ja asiantuntijoille suunnattu temaattinen koulutuskokonaisuus kestävästä kehityksestä. Toteuttamisesta vastaavat yhteistyössä Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut HY+ ja Avoin yliopisto. – Juhlapuheita vastuullisuudesta ja kestävyydestä on pidetty joka puolella jo kauan, mutta nyt me oikeasti haluamme päivittää johtajien, esimiesten ja asiantuntijoiden osaamista siinä, miten alkaa organisaatioissaan rakentaa todellista, kestävän maailman mukaista toimintakulttuuria.
Koulutuskokonaisuudessa kestävyyttä, vastuullisuutta ja johtamista laajasti katsottuna käsitellään eri näkökulmista Helsingin yliopiston huippuasiantuntijoiden kanssa. Kouluttajina on luonnontieteiden, ilmaston, humanististen alojen ja yhteiskuntatieteiden asiantuntijoita. – Johtamisen suhteen esimerkiksi motivaatio- ja aivotutkimuksella on tarjota aivan keskeistä tietoa siihen, miten ihmiset saa toimimaan yhdessä ja miten heitä motivoidaan kohti parhaimpaansa.
Johtamisessa on pitkään nojattu tehokkuuden maksimointiin ja teollisen massatuotannon ideaaleihin. Nämä opit ovatkin tuottaneet ihmiskunnalle yllin kyllin hyvinvointia, mutta nykyään firmat tarvitsevat muutakin. – On hyvä huomata, että kapea tehokkuusajattelu ei ehkä ole enää vetovoimatekijä uusimmalle osaajapolvelle, Ihanainen-Rokio kertoo.
Lähde: Helsingin yliopisto
Global site 
Finnish site