Oulun yliopistossa ylläpidetään saamelaista kulttuuriarkistoa, johon on tallennettu saamelaisalueen elämää jo yli vuosisadan ajalta. Aineistojen digitalisointia on tuettu yliopistolle tehdyillä lahjoituksilla, ja arkiston hyödyntäminen tutkimus- ja opetuskäytössä on nyt entistä helpompaa. Saamen kielten taitoisten opiskelijoiden ja tutkijoiden avulla arkistojen salat avautuvat myös monitieteisen pohjoisten alueiden tutkimuksen käyttöön.
Oulun yliopiston Giellagas-instituutilla on valtakunnallinen erityistehtävä edistää saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin opetusta ja tutkimusta. Saamelaisen kulttuuriarkiston ylläpitäminen ja kehittäminen on tärkeä osa tätä tehtävää. Kulttuuriarkistoon on tallennettu runsaasti saamelaisten arkielämää käsittelevää haastattelu-, kuva- ja videomateriaalia. Arkisto palvelee saamen kielten ja kulttuurin tutkimusta ja opetusta ja toimii saamelaisille yhteyskanavana menneisiin sukupolviin. Lisäksi arkisto tarjoaa yli sadan vuoden ajalta kerättyä materiaalia monitieteisen arktisten alueiden tutkimuksen käyttöön.
Kulttuuriarkiston parissa työskentelevä yliopistonlehtori Marko Jouste vertaa saamen arkistoa Kalevalaan, johon on tallennettu Lönnrotin toimittama versio suomalaisia kansantarinoita. Saamen arkistossa saamelaisten historia ja kulttuuri on kerrottu ihmisten omilla äänillä ja saamen kielillä. Varhaisimmat haastateltavat ovat syntyneet 1840-luvulla ja vievät kuulijan täysin toisenlaiseen maailmaan kuin missä nyt elämme. ”Kuvittele, että saat kuulla esivanhempiesi äänen vuosikymmenten takaa. Äänen voima on uskomaton. Ihmisen äänen mukana pääsee jonnekin todella kauas”, Jouste sanoo.
Saamenkielisen aineiston tallentaminen on Giellagas-instituutin johtajan Anni-Siiri Länsmanin mukaan erityisen tärkeää nykysaamelaisille, joista suurin osa asuu saamelaisalueen ulkopuolella eivätkä näin ole olleet kontaktissa saamea puhuvien kanssa ja saaneet mahdollisuutta oppia kieltä. Arkistosta löytyy materiaalia vuosikymmenien ajalta jokaisesta saamelaisesta suvusta. ”Saamea opiskelevat pääsevät arkiston kautta suoraan yhteyteen aikaisempien sukupolvien kautta. Arkisto on kansakunnan muisti ja saamelaisille korvaamaton”, Länsman miettii. Myös Jouste korostaa arkiston henkilökohtaista merkitystä saamelaisille. Tallessa on yksittäisten henkilöiden haastatteluja jopa kuudelta vuosikymmeneltä. ”Haastatteluissa kuuluu koko elämänkaari”, Jouste sanoo.
Länsman nostaa esiin naisten elämää käsittelevän haastatteluaineiston. Saamelaisten naisten arjesta ei ole vielä tehty tutkimusta. ”Se aineisto on hyvin mielenkiintoinen. Voidaan tutkia, millä tavalla naisen asema pohjoisessa on muuttunut. Olemme hieman tarkastelleet koulutuspolkuja, millä tavalla syrjäseutujen saamelaiset naiset lähtivät kouluttautumaan tai jättivät lähtemättä”, Länsman kertoo. (Teksti: Terhi Suominen).
Lähde: Oulun yliopisto
Global site 
Finnish site