Starttirahalla koettiin olevan yrityksen perustamista mahdollistava vaikutus ja sen koettiin myös nopeuttavan yrityksen perustamista, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön tuore selvitys. Selvityksessä tarkasteltiin vuosina 2011-2019 starttirahaa saaneiden yrittäjien ja starttiraha-asiantuntijoiden näkemyksiä starttirahan toimivuudesta. Lisäksi kartoitettiin yritysten rekrytointiosaamista ja osaamistarpeiden tunnistamista. Selvityksen tavoitteena oli muodostaa päivitetty kokonaiskuva aloittavien yrittäjien palveluista sekä tuottaa tietoa kasvuhakuisten yritysten perustamisen ja yritysten uudistumisen tueksi. Starttirahan vaikuttavuudesta julkaistiin tutkimus edellisen kerran vuonna 2012, johon tämän tutkimuksen tuloksia peilattiin.
Selvityksestä käy ilmi, että tärkeimmät motivaatiotekijät yrittäjäksi ryhtymiselle olivat samat kuin vuoden 2012 tutkimuksessa. Halu luoda itselle työpaikka, vapaus ja itsenäisyys työelämässä sekä oman ammattitaidon ja koulutuksen hyödyntäminen olivat edelleen pääasiallisia motivaatiotekijöitä. Yleiskuva starttirahasta on yhtäläinen vuoden 2012 selvityksen kanssa. Starttirahaa saavat yrittäjät kokivat starttirahan rohkaisevan yrittäjyyteen, vaikka se ei itsessään ollut suora kimmoke yrityksen perustamiselle. Starttirahaneuvonta ja yrittäjyyskoulutus nähtiin lisäksi tärkeäksi.
Merkittävimmät muutokset vuoden 2012 tutkimukseen verrattuna liittyvät siirtymien lisääntymiseen työmarkkinoilla, mikä näkyy esimerkiksi yritysten lopettamisessa ja yrittäjien siirtymisissä palkansaajiksi yritystoiminnan loppumisen myötä. Toisaalta yhä useampi aiemmin osa-aikaisesti toiminut yrittäjä on viime vuosina laajentanut yritystoimintansa päätoimiseksi starttirahalla.
Yrittäjien ja asiantuntijoiden tyytyväisyys päätöksenteon, maksatusten ja hakuprosessin nopeuteen yleisesti on kasvanut. Suurimmaksi haasteeksi nousivat starttirahan päätösprosesseihin liittyvät alueelliset tulkintaerot. Osa-aikaisen yrittäjyyden ja itsensätyöllistämisen merkityksen kasvu haastaa myös osaltaan starttirahajärjestelmää. Sekä starttirahaa saavat yrittäjät että asiantuntijat olivat pääosin tyytyväisiä starttirahaa koskevaan viestintään.
Kehittämistarpeista tärkeimpänä asiantuntijat näkivät, että rahoitusneuvonnan tulee olla osa hakuprosessia. Selvitys suosittaa, että starttirahan myöntämistä yhtenäistetään ja yrittäjyyden ja työn uusien muotojen huomioidaan paremmin starttirahan myöntämisen ehdoissa. Lisäksi yritystoiminnan aloittamisen valmistelu tulisi mahdollistaa jo ennen starttirahan saamista.
Selvityksen perusteella pääosa yrityksistä piti omaa rekrytointiosaamistaan hyvänä. Tulosta selittää osaltaan se, että kysely lähetettiin yrityksille, jotka olivat jo käyttäneet esimerkiksi TE-palveluja apuna rekrytoinnissa. Asiantuntijoiden mukaan tärkeimmät rekrytointiprosessiin liittyvät kehityskohteet olivat rekrytointitarpeen määrittely ja tunnistaminen, työntekijän rekrytointi ulkomailta ja rekrytoitavan työntekijän profiloiminen. Selvityksestä käy ilmi, että osaamistarpeiden tunnistamisen haasteita ovat yritysten resurssipula, strategisen kehittämisen ja ennakoinnin heikkous sekä asiantuntijoiden mukaan myös yritysjohdon osaaminen. Yritykset kokivat vaikeudet muutosten tunnistamisessa ja johtamisessa suurimmiksi haasteiksi. Selvityksen mukaan digitaalisten kanavien ja työkalujen merkitys rekrytoinnissa kasvaa, kun taas perinteisen rekrytoinnin merkitys vähenee.
Selvityksestä johdetuissa suosituksissa korostuu osaamistarpeiden ennakointi. Rekrytointiosaaminen ja osaamistarpeiden ennakointi tulisi kytkeä tiiviimmin osaksi yritysten strategista kehittämistä, ja ennakoinnin menetelmät ja työkalut tulisi ottaa laajemmin käyttöön.Tietoa rekrytointiosaamisesta ja osaamistarpeiden tunnistamisesta tulisikin lisätä. TE-palveluja tulisi myös tehdä paremmin tunnetuksi yritysten keskuudessa.
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö
Global site 
Finnish site