Tämä kesä on suosinut järvien vesikasveja. Esimerkiksi järvisätkin on kukkinut runsaasti. Vesikasvit ovat olennainen osa järviluontoa, ja osa vesikasveista on hyvinkin tärkeää säilyttää paremman veden laadun sekä järven eliöstön elinolosuhteiden turvaamiseksi. Kuvassa raate.Vesijärvisäätiö
Ihminen on toimillaan nopeuttanut rantojen muuttumista. Liiallinen umpeenkasvu on tietysti haitallista rantojen virkistyskäytön ja järviluonnon kannalta. Vesikasvillisuutta on kuitenkin monenlaista, joten on tärkeä erottaa vieraslajit kuten isosorsimo luontaisista vedenlaadun parantajista. Asukkaiden ja virkistyskäyttäjien kannattaa valita oikea toimintatapa sen mukaan, millaisesta vesikasvillisuudesta on kyse. Tavoitteena ei ole koskaan poistaa kaikkea kasvillisuutta.
Vesikasvit käyttävät kasvuunsa ojista ja maalta tulevia ravinteita ja ehkäisevät aaltojen aiheuttamaa rantojen eroosiota sekä sitovat juurillaan järven pohjan maa-aineksen paikoilleen. Vesikasvit ovat myös tärkeitä sinileväkukintojen ehkäisyssä. Ne suojaavat ja auttavat veden pysymistä kirkkaana.
Vesikasvit antavat suojaa myös linnuille, kaloille ja erilaisille vesieliöille. Pohjaan juurtuvat kasvit sitovat pohja-aineksen paikoilleen, jotta se ei tuulen vaikutuksesta nouse veteen samentaen sitä. Uposkasvillisuus kilpailee ravinteista levien kanssa ja tarjoaa leviä kuluttavalle eläinplanktonille suojapaikan saalistajia vastaan. Jos liiallisista vesikasveista on haittaa virkistyskäytön kannalta, on kasvilajin tunnistaminen tärkeää. Eri kasveja torjutaan eri tavoin ja väärä tapa voi jopa lisätä kasvua.
Lähde: Yle
Global site 
Finnish site