Suomi tukee Myanmarin naisten ja tyttöjen yhteiskunnallista osallistumista – tärkeää tunnistaa rakenteellinen epätasa-arvo

Myanmarissa alkaa Suomen tukema hanke, joka tähtää sukupuolten epätasa-arvoisten rakenteiden purkamiseen. YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin toteuttama hanke on tärkeä, jotta naiset pääsevät vaikuttamaan maansa demokratiakehitykseen ja vakauttamiseen. Naisten ja tyttöjen oikeuksien vahvistaminen on ykkösasia Suomen kehityspolitiikassa.

Muutos kohti tasa-arvoa tapahtuu hitaasti, mutta Myanmar on luonut askelmerkkejä tasa-arvon edistämiseksi. Myanmarin kestävän kehityksen suunnitelma, joka perustuu YK:n tavoitteisiin, korostaa tasa-arvoa hyvinvoinnin saavuttamisessa. Hallitus on hyväksynyt erillisen suunnitelman naisten aseman parantamiseksi yhteiskunnan rakenteissa ja käytänteissä. Hyvä esimerkki positiivisesta kehityksestä on peruskoulu, johon tytöillä ja pojilla on tasavertainen pääsy. Tekemistä kuitenkin riittää, koska esimerkiksi kansanedustajista vain reilu 10 prosenttia on naisia – paikallistasolla naisten osallistuminen politiikkaan on vielä vähäisempää. Pulmana ovat myös perinteiset asenteet. Naiset nähdään Myanmarissa usein ainoastaan vaimoina tai äiteinä – ei täysivaltaisina kansalaisina, jotka toimivat talouselämässä tai politiikassa. Naiset joutuvat usein kohtaamaan myös sukupuoleensa liittyvää väkivaltaa. ”Kun Myanmarissa nostaa esiin sukupuolten väliseen epätasa-arvoon liittyviä kysymyksiä, hyvin yleisesti saa vastauksen, että Myanmarissa ei ole mitään sukupuolten tasa-arvoon liittyviä ongelmia”, kertoo erityisasiantuntija Katja Hirvonen Suomen Yangonin-suurlähetystöstä. ”Tämä onkin perimmäinen ongelma – naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa syrjintää ja rakenteellista epätasa-arvoa ei tunnisteta.”

Suomi on mukana tukemassa Myanmarin tavoitetta sukupuolten tasa-arvosta. Heinäkuussa Suomi ja YK:n tasa-arvojärjestö UN Women allekirjoittivat sopimuksen hankkeesta Strengthening Democracy in Myanmar through Gender Responsive Governance. Hanke tähtää sukupuolten välisen tasa-arvon huomioon ottamiseen kaikilla hallinnon tasoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että epätasa-arvoa tuottavat tai tukevat rakenteet tunnistetaan ja luodaan sellaisia käytäntöjä, jotka edistävät naisten osallistumista yhteiskuntaan. Myös julkisten määrärahojen suuntaaminen on tärkeää: budjettien suunnitteluun kiinnitetään huomiota niin, ettei rahankäyttö tukisi eriarvoistavia rakenteita. Hanke lähestyy tasa-arvoa ja naisten demokraattista osallistumista kahdelta suunnalta. Yhtäältä hanke tukee valtionhallintoa tunnistamaan tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä ja puutteita omalla toimialallaan sekä etsimään ratkaisuja tasa-arvon edistämiseksi. Toisaalta se tukee naisjärjestöjen kykyä vaatia tasa-arvoisempaa lainsäädäntöä ja toimia tasa-arvon lisäämiseksi.

UN Womenin hankkeen on määrä kestää neljä vuotta. Suomi tukee hanketta vuosina 2020 ̶ 2023 kehitysyhteistyövaroista neljällä miljoonalla eurolla. YK:n tasa-arvojärjestö UN Women on yksi Suomen keskeisimmistä yhteistyökumppaneista YK:ssa. Suomi toimii tänä vuonna UN Womenin johtokunnan puheenjohtajana ja on vuonna 2020 järjestön suurin yleisrahoittaja. Suomen pitkä historia sukupuolten välisen tasa-arvon vahvistamisessa antaa uskottavuutta Suomen toiminnalle tasa-arvotyössä muissa maissa, myös Myanmarissa.

Tasa-arvotyö on keskeistä Myanmarin rauhanomaiselle kehitykselle. Maassa on ollut käynnissä useiden eri ryhmien välisiä konflikteja sen itsenäistymisestä vuodesta 1948 lähtien. Naisten osallistuminen yhteiskunnan kaikilla tasoilla edistää siirtymää demokratiaan, ja se vaikuttaa myös rauhanprosessin suuntaan ja kestävyyteen. ”Tutkimusten mukaan rauhansopimukset ovat kestävämpiä, kun naiset ovat olleet mukana aktiivisina toimijoina poliittisissa neuvotteluissa”, perustelee Hirvonen. Kestävä rauha vaatii monenlaisten näkemysten yhteensovittamista. Tärkeää on myös purkaa konfliktia ylläpitäviä rakenteita ja käytänteitä, jotka ylläpitävät sukupuolten välistä epätasa-arvoa. Ne eivät poistu automaattisesti väkivallan laannuttua. Naisten aktiivinen osallistuminen rauhanprosessiin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen mahdollistaa uudenlaisten näkökulmien ja teemojen sisällyttämistä osaksi politiikkaa, jolla rakennetaan vakaampaa ja kestävämpää yhteiskuntaa.

Lähde: Ulkoministeriö 

Author: Saara Teirikko