Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin 500 pk-yrityksen selviämismahdollisuuksia talouskriisin aikana Venäjällä. Ennakkoon varautuminen helpottaa yrityksen kykyä selvitä ulkoisesta kriisistä. Kriisin iskiessä yrityksellä on valittavanaan kaksi vaihtoehtoa: uusiin liiketoimintamalleihin panostaminen tai olemassa olevan liiketoiminnan säilyttämiseen keskittyminen. “Yritykset keskittyvät suojelemaan olemassa olevia resursseja ja työpaikkoja, siis selviytymään. Osalle yrityksistä tämä onkin oikea tapa, mutta ei välttämättä kaikille”, sanoo LUT-kauppakorkeakoulun strategian ja innovaatioiden professori Paavo Ritala.
Ritala oli mukana tuoreessa tutkimuksessa, jossa tutkittiin 500 pienen ja keskisuuren yrityksen selviämismahdollisuuksia talouskriisin aikana. Aineisto kerättiin Venäjältä talouspakotteiden aikana vuosina 2014-2015, jolloin pakotteet johtivat merkittävään myynnin laskuun monille yrityksille Venäjällä. Tutkimuksen aineisto kerättiin satunnaisotannalla venäläisistä pk-yrityksistä, jotka työllistivät alle 500 henkilöä. “Yrityksiltä kysyttiin, millaisia strategioita he käyttivät talouspakotteiden iskiessä. Vertasimme vastauksia yritysten liikevaihtoon ennen kriisiä ja sen jälkeen. Tietojen perusteella pystyttiin luomaan kvantitatiivinen malli siitä, kuinka vakavasti talouskriisi koski kutakin yritystä ja millaisista strategioista kukin yritys hyötyi”, Ritala kertoo.
Tutkimuksen lähtökohtana oli klassinen kysymys siitä, kannattaako kriisin kohdalla yrityksen luoda uutta toimintaa vai hyödyntää olemassa olevaa osaamistaan. “Aihetta on tärkeää tutkia, sillä näyttää siltä, että taloudellisten shokkien määrä ei ole ajassamme ainakaan vähenemässä. Ulkoisiin uhkiin varautuminen on yrityksen toiminnan jatkumiselle olennainen kysymys”, Ritala sanoo. Saatujen tulosten mukaan kriisin iskiessä kohdalle yrityksen kannattaa ennemmin pyrkiä luomaan uusia liiketoimintamalleja. “Sellaisten yritysten, joihin kriisi osui kaikkein pahiten, kannatti keskimäärin alkaa luoda uutta liiketoimintaa. Mitä enemmän nämä yritykset pyrkivät luomaan uutta, sitä parempi niiden liikevaihto lopulta oli. Toki siihen liittyi myös suurempi riski ja vaihtelu oli suurta, mutta keskimäärin uuden liiketoiminnan luominen kannatti.” Toisaalta olemassa oleviin liiketoimintamalleihin pitäytyminen hyödytti niitä yrityksiä, joita kriisi ei koskettanut kovin merkittävästi. Liiketoimintaa ei kannattanut siis keksiä uudestaan, jos se toimi hyvin kriisinkin aikana.
Ritalan mukaan tutkimuksen tuloksista voi vetää suuntaviivoja myös koronakriisistä selviämiseen. Suomessa koronakriisin aikaankin innovaatioita tai liiketoimintamallien laajentamista on nähty esimerkiksi ravintola-alalla, joka on koronakriisin selvä kärsijä. “Uusien aluevaltauksien tekeminen näyttää toimivalta strategialta, jos se vain on mahdollista. Kun kriisi on ohi, näillä yrityksillä liikevaihto on laskenut keskimäärin vähemmän ja sen lisäksi heillä saattaa olla uusia asiakkaita, liiketoimintamalleja ja palveluita”, Ritala toteaa.
Paavo Ritalan, Oleksi Osijevskin ja Galina Sirokovan tutkimusartikkeli “Exploration and exploitation in crisis environment: Implications for level and variability of firm performance” on luettavissa Journal of Business Research -lehden kautta.
Lähde: LUT
Global site 
Finnish site