Tuppurainen elpymisrahastosta: Suomi vie tavoitteitaan eteenpäin määrätietoisesti, mutta sopu on

EUEurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoo, että uusi kompromissiehdotus EU:n elpymisvälineestä vie asioita parempaan suuntaan ja Suomi lähtee nyt neuvottelemaan pakettia, johon tehtäisiin Suomen tahdon mukaisia parannuksia. Tuppuraisen mukaan Suomi ei lähesty neuvotteluita kynnyskysymysten kautta, vaan tärkeintä on löytää ratkaisu.

Tuppurainen uskoo, että ratkaisu on mahdollista löytää vielä heinäkuun aikana. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel esitteli perjantaina uuden ehdotuksen EU:n elpymisvälineeksi. Ehdotuksessa pidettiin ennallaan elpymisvälineen koko sekä lainojen ja avustusten suhde. Tuppuraisen mukaan yksityiskohdissa ehdotus on askel parempaan suuntaan muun muassa siksi, että rahoituksen takaisinmaksua on siirretty aiemmaksi ja jakokriteereillä rahoitusta ohjataan nykyistä enemmän koronakriisin aiheuttamiin ongelmiin.

Nykyisen ehdotuksen mukaan elpymisvälineen 750 miljardista eurosta jaettaisiin jäsenmaille avustuksina 500 miljardia euroa ja lainoina 250 miljardia euroa. Suomen tavoitteena on, että hätärahoituspaketti olisi pienempi ja lainojen suhde avustuksiin nähden olisi ehdotettua suurempi.  – On selvää, että nämä asiat eivät ole Suomen näkökulmasta periaatteellisia tai poliittisia kysymyksiä, vaan nämä ovat tarkoituksenmukaisuuskysymyksiä. Näillä parannuksilla esitys muuttuisi Suomen kantojen mukaan paremmaksi, Tuppurainen sanoo.

Tuppuraisen mukaan Suomi vie määrätietoisesti eteenpäin omia tavoitteitaan, mutta tärkein päämäärä on kuitenkin sopu. Hän huomauttaa, että mikään jäsenvaltio ei saa tavoitteitaan sellaisenaan lävitse, vaan kyseessä on aina kompromissi. Tuppuraisen mukaan sovun saaminen on ensinnäkin laajasta taloudellisesta näkökulmasta Suomen etu, sillä Suomen vienti suuntautuu 60-prosenttisesti Eurooppaan. – Jos lama Euroopassa syvenee, sillä on välittömät kielteiset vaikutukset meidän elinkeinoelämällemme, yrityksille ja sitä kautta ihmisten hyvinvointiin ja työllisyyteen, Tuppurainen sanoo.

Sovun saaminen on Tuppuraisen mukaan laajasta poliittisesta näkökulmasta myös Suomen etu. Kysymys on siitä, kuinka vahva Euroopan unioni on ja miten se pystyy yhdessä vastaamaan kriiseihin. – Jos kriisin keskellä tähän yhteistyöhön pääsee syntymään säröjä, on riski, että eristäytyviin kansallisvaltioihin paluuta ajavat populistit pystyvät lyömään lisää säröjä eurooppalaiseen yhteistyöhön. Siinä mielessä meillä on testissä koko eurooppalainen päätöksentekokyky, Tuppurainen sanoo. Tuppuraisen mukaan olisi hyvin huolestuttavaa, jos sopua ei kriisissä saada, sillä se osoittaisi EU:n toimintakyvyttömyyttä.

Lähde: STT