Turvetavoite täyttyi helposti, vaikka yrittäjiä yhä vähemmän – turpeen käyttö supistuu rajusti

Turpeen nosto onnistui kesäkuussa ja elokuun alussa hyvin poutasäiden ansiosta. Tavoitteet saavutettiin kohtalaisen helposti sateisesta heinäkuusta huolimatta, turvetuotannon johtaja Pasi Rantonen Vaposta kertoo. Energiaturpeen tuotanto on tältä vuodelta käytännössä loppunut elokuun lopun sateisiin. Länsi-Suomessa on kuitenkin vielä soita, joista nostetaan kasvu- ja kuiviketurvetta.

Turpeen nosto onnistui koko maassa melko tasaisesti, vaikka pohjoisessa päästiin runsaan lumen vuoksi liikkeelle varsin myöhään.Vapo nostaa selvästi yli puolet koko maan turpeesta. Turveyrittäjien sekä turvealalla työskentelevien määrä on vähentynyt roimasti muutamassa vuodessa. Vapolle turvetta nostaa noin 120 yrittäjää. “Pääurakoitsijoiden määrä on pudonnut neljänneksen yhdessä vuodessa ja reippaasti jo sitäkin ennen.” Työntekijöiden määrä turvetuotannossa on supistunut vielä nopeammin kuin yrittäjien, sillä todennäköisesti yrittäjäperheet tekevät vähenevät työt yhä enemmän oman perheen voimin.

Turpeen käyttö hiipuu koko ajan sitä mukaa, kun käyttäjät löytävät joko korvaavia polttoainetta tai korvaavaa tuotantoa. Kasvu- ja kuiviketurpeen käyttö pysyy Vapon arvioiden mukaan ensi vuonna suunnilleen ennallaan. Ensi talvena energiaturpeen käyttö supistuu alan arvion mukaan reippaasti yli kymmenen prosenttia viime talvesta. Tulevina vuosina vähentyminen todennäköisesti kiihtyy tästäkin, Rantonen epäilee. Vuonna 2019 energiaturvetta käytettiin 15 terawattituntia eli noin 17 miljoonaa kuutiota. Määrä on laskenut takavuosien jopa 30 terawattitunnista.

Turpeen kilpailukykyä on heikentänyt päästöoikeuksien hinnan nousu. Hinta on noussut parissa vuodessa kuudesta eurosta hiilidioksiditonnilta yli 20 euroon ja sen ennustetaan nousevan edelleen. Myös puheet veronkiristyksestä vähentävät kiinnostusta turpeen käyttöön. Turvetta korvataan pääasiassa energiapuulla, jota on Rantosen mukaan nyt kohtalaisen hyvin saatavissa. Energiapuun käyttö kasvaa eniten Etelä-Suomessa. Energiapuun tuonti kasvaa samalla, kun turpeen käyttö vähenee. Vapo on osaltaan mukana tuonnissa. Rantosen mukaan puuta tulee sekä autoilla että meritse Venäjältä, Baltiasta, Valko-Venäjältä ja Saksasta. Rannikon energiantuottajat haluavat tuonnilla lisätä toimitusvarmuutta.

Lähde: MT