Jo 93 prosenttia palkansaajista käyttää digitaalisia välineitä työssään. Välineiden käyttötavat ja sovellusten määrä kuitenkin vaihtelevat suuresti. Intensiivisimmin digivälineitä käyttävät korkeasti koulutetut toimihenkilöt. Rutiininomaisinta käyttö on työntekijäasemassa olevilla, toisen tai perusasteen koulutuksen saaneilla. Suomessa ei kuitenkaan näytä tapahtuneen samankaltaista ammattirakenteen polarisoitumista kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, osoittavat Työterveyslaitoksen tutkimukset.
– Vaikka digivälineiden käytön määrä ja käyttötavat vaihtelevat suuresti synnyttäen eriarvoisuutta eli nk. digitaalisia kuiluja palkansaajien keskuuteen, ovat palkansaajien kokemukset digivälineiden käytöstä työssään kokonaisuutena verraten myönteisiä, sanoo tutkimusprofessori Tuomo Alasoini Työterveyslaitoksesta.
– Suomessa ja muissa Pohjoismaissa – Tanskaa lukuun ottamatta – ei näytä tapahtuneen samankaltaista ammattirakenteen polarisoitumista korkean ja matalan osaamisen ammatteihin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Tähän lienevät vaikuttaneet pohjoismaiset koulutus- ja työmarkkinajärjestelmät, arvelee Alasoini.
– Positiivisen kehityksen edellytyksistä on huolehdittava myös jatkossa, kun digitalisaatio etenee tekoälyn ja älykkään robotiikan myötä, painottaa Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.
Digitalisaation vaikutuksia on tutkittu kahdessa eri hankkeessa. Digitalisaatio kaikkien kaveriksi -tutkimuksessa selvitetään eroja palkansaajien digivälineiden käytössä ja osaamisessa Suomessa. Pohjoismaisessa Työn tulevaisuus -tutkimuksessa on puolestaan vertailtu ammattirakenteen muutosta Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Lähes kaikki toimihenkilöt käyttävät jotain digivälinettä työssään. Sen sijaan työntekijäasemassa olevista runsas viidennes ei edelleenkään käytä työssään digivälineitä. Käyttö on muita vähäisempää nuorimpien (15-24-vuotiaat) ja iäkkäimpien (yli 55-vuotiaat) keskuudessa. Tyypillisiä ammattiryhmiä, joissa digivälineitä ei vielä työssä käytetä, ovat rakennustyöntekijät, teollisuuden prosessityöntekijät sekä siivoojat, kotiapulaiset ja avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät.
Digivälineiden käyttäjinä palkansaajat jakautuvat toisistaan selvästi eroaviin ryhmiin. Intensiivisimmin välineitä työssään käyttävät ovat yleensä korkeasti koulutettuja, heillä on hyvät digitaidot ja he kokevat käytön lisänneen mahdollisuuksiaan luovuuden käyttöön. Monet varsinkin keski-ikäiset kokevat kuitenkin teknologisen muutoksen asettavan suuria paineita osaamiselleen ja järjestelmien ongelmien usein hidastavan työtään. Monilla rutiininomaisimmin digivälineitä hyödyntävistä on toisen tai perusasteen koulutus ja he käyttävät usein vain yhtä tai kahta sovellusta. He näkevät digitekniikan vaikutukset työssään muita vähäisempinä ja kokevat saavansa riittävästi tukea tietojärjestelmien käytössä.
Kolmas selvästi erottuva ryhmä käyttää digivälineitä työssään melko paljon, mutta ei koe osaamistaan hyväksi. He ovat huolissaan digitaitojen oppimisesta ja kokevat osaamisensa riittämättömyyden hidastavan työskentelyä. Ryhmässä on eritaustaisia palkansaajia, joiden selvin yhteinen nimittäjä on korkea ikä. He kokevat digitekniikan lisänneen työnsä kuormittavuutta. – Digitalisaatio kaikkien kaveriksi -tutkimuksen jatkoanalyyseissa tuomme esiin erityisesti tämän kolmannen ryhmän tarpeita ja työpaikkojen hyviä ratkaisuja tälle ryhmälle, sanoo Alasoini.
Lähde: Työterveyslaitos
Global site 
Finnish site