FM Miia Huttusen valtio-opin väitöskirja tarkastelee kysymystä siitä, kuinka kuvitteellisia maailmoja voidaan hyödyntää poliittisiin todellisuuksiin vaikuttamisessa. Tutkimus lähestyy aihettaan elokuvallisen kulttuuridiplomatian kautta toisen maailmansodan jälkeisessä, Unescon (Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö) tarjoamassa viitekehyksessä.
Väitöskirja analysoi Unescon vuonna 1959 julkaisemaa elokuvakatalogia, jonka tavoitteena oli edistää kulttuurienvälistä ymmärrystä idän ja lännen välillä. Katalogissa nimettyjä elokuvia ei ollut alun perin tehty esitettäviksi kulttuuridiplomaattisissa tarkoituksissa, vaan ne valjastettiin palvelemaan tätä päämäärää katalogiin sisällyttämisen kautta. Näin ollen väitöskirja keskittyy näennäisesti epäpoliittisten elokuvien politisointiin tarkastelemalla tapoja, joilla elokuvia tulkittiin ja joilla niiden tarkoitusta muokattiin. Analyysi keskittää huomion siihen, kuinka elokuva toimii, mitä sillä voidaan tehdä ja minkälaisia poliittisia päämääriä sillä voidaan edistää.
Tutkimus tarkastelee Unescoa moraalisena mielipidevaikuttajana maailmanpolitiikan kentällä, asemoiden organisaation yhdeksi varhaisimmista ja merkittävimmistä poliittisista toimijoista ja poliittisen toiminnan alustoista monenvälisen kulttuuridiplomatian kentällä. – Kulttuuridiplomatia on käsitteenä lähes paradoksaalinen. Politisoitunut kulttuuriargumentaatio korostaa kansallisten identiteettien välisiä eroja syventäen kansainvälisiä vastakkainasetteluja. Kulttuuridiplomatian pitäisi kuitenkin toisaalta kyetä toimimaan näiden jännitteiden lievittäjänä. Kulttuuridiplomatia voidaan siis ymmärtää itseään toteuttavana ennusteena, jonka ytimessä ovat eroihin, erilaisuuteen ja erimielisyyksiin liittyvät lähtöasetelmat, Huttunen selventää.
Tutkimus valottaa Unescon kulttuuridiplomaattista strategiaa, jonka tavoitteena on pyrkimys kyseenalaistaa ymmärryksemme vastakkainasetteluista negatiivisina konfliktien ja ristiriitojen lähteinä. Perinteisesti erot, erilaisuus ja erimielisyydet on nähty ongelmana, joka täytyy ratkaista. Tutkimuksessa valottuu populaarikulttuurin potentiaali yhtenä merkittävimmistä välineistä muuttaa tämä syvään juurtunut käsitys. Väitöskirja osoittaa, kuinka Unescon pehmeällä, mielipidevaikuttamisen varaan rakentuvalla vallalla on vahva maailmanpoliittinen ulottuvuus. Populaarikulttuurin valjastaminen poliittisten päämäärien palvelukseen nostaa pintaan organisaation ihmisyyden ja solidaarisuuden taakse piilotetun poliittisuuden.
– Populaarikulttuurin kuvitteellisten maailmojen kautta Unesco tarjoaa meille mahdollisuuden määrittää käsityksemme maailmanpoliittisesta todellisuudesta uudelleen, oli kyse sitten tavoista ymmärtää erontekemisen politiikka kulttuuridiplomatian mekanismina tai elokuvan potentiaalia puhutella maailman väestöä suoraan valtiokeskeisen politiikan rajoitteiden ulkopuolella, Huttunen toteaa. – Uskokaa tai älkää – populaarikulttuuri voi muuttaa maailmaa, väittelijä lisää.
FM Miia Huttusen valtio-opin (kulttuuripolitiikka) väitöskirjan “Suitable for Western Audiences: UNESCO and the Self-fulfilling Prophecy of Cinematic Cultural Diplomacy” tarkastustilaisuus pidetään 28.5.2020 klo 16.00 alkaen. Vastaväittäjänä professori J.P. Singh (George Mason University, USA) ja kustoksena professori Pekka Korhonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Yleisö seuraa tilaisuutta verkkovälitteisesti. Yleisö voi tilaisuuden lopussa osoittaa mahdolliset lisäkysymyksensä (kustos Pekka Korhoselle) puhelinnumeroon +358 50 563 1864. Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa.
Lähde: Jyväskylän yliopisto