24 talouden asiantuntijaa vastasi Ylen kyselyyn koronataloudesta. Työttömyys uhkaa pahentua, jos kansalaisten koronapelkoja ei saada hälvenemään. Suomen talous elpyy koronan aiheuttamasta taantumasta kilpailijamaita hitaammin. Kun koronavirus etenee maailmalla eritahtisesti ja jyllää vielä täydellä voimalla monessa Suomen vientimaassa, tulevaisuus on hyvin epävarma.
Kysyimme korontaloudesta tutkimuslaitosten, korkeakoulujen, etujärjestöjen ja pankkien asiantuntijoilta. Mitä pitäisi tehdä talouden saamiseksi kasvuun ja mitä Suomen pitäisi ottaa opiksi koronaviruksen ensimmäisestä aallosta? Lähes yksimielisiä ekonomistit ovat siitä, että jos pandemia iskee Suomeen uudestaan, laajoja yhteiskunnan sulkutoimia pitää välttää kaikin tavoin. Sen sijaan tautia tulee pyrkiä eristämään alueittain ja täsmätoimin.
Moni mainitsee kaikkein olennaisimpana asiana taloudelle, että kansalaisten luottamus pitää saada palaamaan. – Tärkein välitön asia on ylläpitää luottamusta siihen, että epidemia pidetään kurissa, Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä sanoo. – Olemme jääneet odottavaan välitilaan, mikä painaa kuluttajien luottamusta sekä yritysten investointiaikeita, Metsäteollisuuden pääekonomisti Maarit Lindström muotoilee.
Tällainen pandemiapelon aika on myrkkyä talouskasvulle. Ihmiset pitäisi saada kuluttamaan lieventämällä pelkoja kanssakäymisestä. Näin muun muassa turvataan työpaikkoja. – Ei pidä jäädä odottamaan, että tautiryppäitä nousee, vaan niitä pitää etsiä, Helsingin yliopiston makrotaloustieteen professori Antti Ripatti huomauttaa. Pandemiapelko on saanut kansalaiset säästämään selvästi enemmän kuin ennen. Suomalaisten talletukset tileilleen lisääntyivät 1,3 miljardilla eurolla toukokuussa, mikä on poikkeuksellisen suuri luku. Liki 90 prosenttia summasta laitettiin talteen tavallisille käyttelytileille.
Suomen Pankki ennustaa säästämisasteen kasvavan viime vuoden 0,4 prosentista seitsemään tänä vuonna. Luku kertoo, paljonko kotitaloudet säästävät suhteessa kulutukseensa. – Valtioiden ja keskuspankkien on yhdessä tuettava kulutusta niin kauan kuin yksityisellä sektorilla vallitsee korkea säästämisaste, poliittisen talouden väitöskirjatutkija Antti Ronkainen sanoo.
Moni kyselyyn vastanneista pelkää, että vientiteollisuudelle koittavat ankeat ajat vuoden lopulla. – Kansainvälinen kauppa laskenee yli kymmenen prosenttia, ja tämä vaikuttaa Suomen kaltaiseen avoimeen talouteen hyvin negatiivisesti, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki toteaa. Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala pelkää, että teollisuudessa nähdään vielä koronapandemian “peräaalto”. – Se tulee meille viiveellä ja näkyy jo uusien tilauksien aika voimakkaana laskuna.
Vesalan mielestä vientiyritysten mahdollisten tulevien ongelmien hoitoon olisikin säästettävä nyt paukkuja. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen kehottaa vientialoja panostamaan suomalaisen osaamisen markkinointiin. – Vientimaamme elvyttävät talouksiaan kymmenillä, jopa sadoilla miljardeilla euroilla. Vienti saadaan nopeimmin vetämään vientituotteiden markkinaosuutta kasvattamalla, Pylkkänen pohtii. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n johtavan ekonomistin Marita Laukkasen mielestä on tärkeää huolehtia siitä, että elinkelpoisten yritysten toiminnan edellytykset turvataan kriisin yli.
Euroopan ajautuminen pitkään investointitaantumaan on EK:n pääekonomistin Penna Urrilan mielestä riski vientiriippuvaiselle Suomelle. Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ilpo Suoniemen mielestä EU-tasolla voisi olla tarve progressiiviselle varallisuusverolle vaikka määräaikaisena. Kansainvälisen kaupan nopea virkoaminen on Suomen Yrittäjien pääekonomistin Mika Kuismasen mielestä olennaisinta. Elvytyksen pitäisi tapahtua suurelta osin ensi vuonna, Åbo Akademin vt. professori Edvard Johansson sanoo. – Liian varovainen linja on vaarallisempi kuin se, että elvytettäisiin liian paljon. Inflaation vaara on hyvin pieni ja velkaa saa nyt ennätyshalvalla, Johansson toteaa.
Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki varhentaisi jo päätettyjä rakennushankeita. Hän panostaisi myös tutkimukseen ja tuotekehitykseen. – Samalla pitäisi käynnistää uusien infrastruktuuria kehittävien hankkeiden valmistelu, jotta niitä voitaisiin toteuttaa, kun Suomi vielä toipuu koronakriisistä, Kuoppamäki esittää. Koulutukseen ja tutkimukseen satsaisivat myös Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen ja VATT:n ylijohtaja Anni Huhtala. Pellervon Janne Huovarin mielestä elvytyksessä kannattaisi hyödyntää halpa lainaraha ratkaisemalla tulevaisuuden haasteita.
Veroja ei ainakaan missään tapauksessa pidä nostaa, Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Viren korostaa. – Ainoa selviytymiskeino on kilpailukykyinen vienti. Kustannustasoa pitää alentaa, ja olennainen osa siinä prosessissa on verotuksen keventäminen, Viren sanoo.
Sisäistä devalvaatiota eli työvoimakustannuksien alentamista väläyttävät Keskuskauppakamarin Mauri Kotamäki ja Etlan Aki Kangasharju. – Käytännössä puhutaan verotuksesta ja sosiaaliturvamaksuista [niiden laskemisesta]. Nyt pitäisi pitää huolta Suomen kustannuskilpailukyvystä alusta asti finanssikriisin jälkimainingista oppineina, Kotamäki sanoo. Akavan Pasi Sorjonen ehdottaa työpaikkojen säilymisen tueksi kotitalousvähennyksen kasvattamista. SAK:n Lainà esittää palveluseteliä, joita kansalaiset voisivat käyttää kulutukseen koronakriisistä kärsineillä aloilla.
Lähde: Yle
Global site 
Finnish site