Turun yliopiston koordinoima viiden suomalaisen yliopiston kenttäasemien RESTAT-verkosto (Finnish Research Stations) on julkaissut tuloksia puutiaistutkimuksestaan. Turun, Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen sekä Åbo Akademin yhteinen tutkimus raportoi puutiaiskantojen seurannan ja näytteiden sisältämien taudinaiheuttajabakteerien, -virusten ja -alkueläinten esiintyvyydet vuosina 2015–2018.
Pohjois-Suomen Kevon (TY), Muddusjärven (HY), Värriön (HY) ja Oulangan (OY) tutkimusasemilla puutiaisia ei toistaiseksi ole lainkaan havaittu, mutta saaristossa Seilissä (TY) ja Tvärminnessä (HY) sekä Ahvenanmaan Husössä (ÅA) puutiaisia oli hyvin runsaasti ja määrissä oli nouseva suuntaus. Tulokset vahvistivat, että taigapunkit (Ixodes persulcatus) ovat selvästi aktiivisimmillaan touko-kesäkuussa, kun taas tavallisten puutiaisten (Ixodes ricinus) aktiivisuus jakaantuu melko tasaisesti alkukeväästä myöhäiseen syksyyn. Borrelioosia aiheuttavia Borrelia burgdorferi -ryhmän bakteereita esiintyi lähes puolella tutkituista aikuisvaiheen puutiaisista ja neljäsosalla nymfivaiheen puutiaisista. Muut taudinaiheuttajat olivat harvinaisia.
Taigapunkkia tavattiin vain Perämeren (OY) ja Konneveden (JyY) asemilla, mutta ei edelleenkään maan lounais- ja eteläosissa, missä tavallinen puutiainen on vakiintunut ja runsaslukuinen. Nykytiedon mukaan molemmat puutiaislajit levittävät samoja taudinaiheuttajia ja sairauksien hoito on samanlaista puutiaislajista riippumatta. – Yliopistolliset tutkimusasemat tarjoavat luotettavan infrastruktuurin pitkäkestoisille ympäristötutkimushankkeille. Asemien sijoittuminen Saaristomereltä päälaen ja käsivarren tuntureille mahdollistaa muun muassa eri eliölajien seurantatutkimukset kustannustehokkaasti vakiintunein menetelmin ja välinein erilaisissa ympäristöissä, hehkuttaa hankkeen käynnistäjiin lukeutuva dosentti Eero Vesterinen.
Edelleen jatkuva yhteistyö yliopistollisten tutkimusasemien kesken mahdollistaa sen, että pystytään seuraamaan puutiaisten leviämistä kohti pohjoista. Puutiaistutkimus on yksi esimerkki yliopistollisten kenttäasemien potentiaalista laaja-alaisessa tieteellisessä tutkimuksessa.
Lähde: Turun yliopisto
Global site 
Finnish site