”Kestävän elpymisen” erikoisraportissaan Kansainvälinen Energiajärjestö (IEA) esitteli suunnitelman, jolla talouden nousua kiihdytetään energiasektorin avulla vuodesta 2021 vuoteen 2023. Suunnitelman energiajärjestö laati yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kanssa. Järjestö ehdottaa 3 biljoonan dollarin eli noin 2,8 biljoonan euron satsausta seuraavien kolmen vuoden (2021-2023) aikana sähkölinjoihin, korjausrakentamiseen ja uusiutuviin energiamuotoihin. Yksi kolmasosa rahoituksesta suunnattaisiin liikenteen, rakennusten ja teollisuuden energiatehokkuuden parantamiseen. Rahoitus olisi tarkoitus hankkia sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Toimenpiteillä säilytettäisiin tai luotaisiin uusia työpaikkoja yhteensä yhdeksän miljoonaa, sillä yksin energia-alalla COVID-19 uhkaa hävittää noin kolme miljoonaa työpaikkaa. Myönteisenä sivuvaikutuksena olisi säästyminen noin 4,5 miljardin tonnin kasvihuonekaasuilta vuosittain, mikäli hallitukset noudattaisivat suosituksia.
IEA arvioi, että globaalit hiilidioksidipäästöt voisivat tänä vuonna laskea 8 prosenttia suoraan pienentyvän taloudellisen toimeliaisuuden vuoksi. Mutta tämänhetkisten erittäin alhaisten öljyn ja kaasun hintojen vuoksi on olemassa uhka, että niiden kulutus palaa nopeastikin entisiin uomiin, kuten nähtiin vuoden 2008 finanssikriisin jälkimainingeissa. Mutta tämä voisi olla viimeinen vuosi, jolloin näemme vielä hiilidioksidipäästöjen kasvua, IEA:n pääjohtaja Fatih Birol sanoo. Muita vastaavia konkreettisia lausuntoja Birolilta ei kuitenkaan raportin esittelyssä tullut. IEA ei esimerkiksi mainitse Pariisin ilmastosopimuksen yhteydessä annettuja yksittäisen maiden sitoumuksia, jotka tarjoaisivat perustan elpymistoimille. Energiajärjestön raportissa ei ole myöskään mainintaa nyt jo meneillään olevista massiivisista yritystuista.
Jää nähtäväksi, mihin asti IEA:n jäsenvaltiot ovat valmiita seuraamaan energiajärjestön neuvoja. Sheffieldin yliopiston poliittisen talouden professori Michael Jacobs on optimistinen siinä mielessä, että Euroopassa näin voi käydäkin. Mutta ongelmana ovat kehitysmaat, jotka tarvitsevat selvää apua. Siihen kansainväliset pankit ovat tällä hetkellä haluttomia, Jacobs lisää.
Lähde: Energiauutiset
Global site 
Finnish site