Sulavat jää- ja lumimassat saavat vesistöt tulvimaan yli äyräidensä. Näky on tuttu Suomen keväässä etenkin Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, mutta tänä vuonna suurimmat tulvahuiput sijoittuvat Pohjois-Pohjanmaalle ja Lappiin. Talven lumipeite jäi vähäiseksi maan pohjoisosia lukuun ottamatta, eikä pahoja kevättulvia ole eteläisessä Suomessa koettu. Kevättulvien sijaan Etelä-Suomessa tulvi jo helmikuussa. Kulunut talvi voi olla esimakua tulevasta, sillä ilmastonmuutos muuttaa tulvien esiintymistä Suomessa. Ilmaston lämmetessä sään ääri-ilmiöt lisääntyvät, ja esimerkiksi tulvia ja kuivuutta aiheuttavat tapahtumat yleistyvät ja voimistuvat.
Tulvakeskuksen ja Lapin ELY-keskuksen mukaan tulvista on tulossa poikkeuksellisen isoja koko Lapin alueella. Ilmastonmuutos vaikuttaa tulvien esiintymiseen myös Lapissa. Jos lämpötila nousee kaksi astetta, lumimäärät pienenevät selvästi, jolloin sulamisvedestä aiheutuvat tulvahuiput pienentyvät ja aikaistuvat. Tutkimusten mukaan Lapin talvet kuitenkin säilyvät lumisina ja näin tulviakin on mahdollisesti luvassa.
Tänä talvena nähtiin myrskytulvia, kun helmikuussa runsaat sateet aiheuttivat tulvia etelä- ja länsirannikon vesistöissä sekä Lounais-Suomessa. Ilmastonmuutos lisää runsassateisten päivien määrää Suomessa kaikkina vuodenaikoina, eniten juuri talvisin. Tulviin vaikuttaa myös vedenkorkeuden vaihtelu, joka todennäköisesti lisääntyy tulevaisuudessa. Yleistyvät matalapaineet voimistavat vaihtelua, ja myös myrskytulvien riski kasvaa.
Jatkossa tulviin varautumisessa pitäisi hyödyntää entistä enemmän luontopohjaisia ratkaisuja, kuten tulvaniittyjä, soiden ennallistamista, kosteikkoja maa- ja metsätalousalueilla sekä monitasouomia. Tällaiset vesienhallinnan toimenpiteet auttavat tulvien torjunnan lisäksi kuivuuden tuomien seurausten kitkemisessä. Kun vesistöjen uomat kuivuvat, uomiin kasvaa nopeasti kasvillisuutta. Kasvillisuus voi tukkia uomat ja padottaa vettä tulva-aikaan.
Lähde: WWF Suomi
Global site 
Finnish site