Huhtamäen toimitusjohtaja on huolissaan direktiivin vaikutuksista metsäteollisuudelle.
“Tottakai EU:n muovinkäyttöä rajoittava direktiivi on hyvä asia. Ongelma tulee kuitenkin siinä, miten määritellään muovi”, Huhtamäen toimitusjohtaja Charles Héaulmé sanoo. SUP eli single-use plastic direktiivin tavoitteena on vähentää meriin päätyvän muoviroskan määrää kieltämällä ja rajoittamalla kertakäyttömuovin kulutusta. EU:n säätämä direktiivi astuu voimaan heinäkuussa 2021.
Direktiiviä varten täytyy kuitenkin määritellä tuotteet, joita se koskee. Joidenkin luonnosten mukaan määritelmä olisi se, sisältääkö tuote polymeeriyhdisteitä. “Onko astia muovia, jos yli 90 prosenttia sen painosta on kartonkia? Ei se maalaisjärjellä ajateltuna ole”, Héaulmé pohtii. Héaulmén mukaan tavoite vähentää muoviroskan määrää kääntyy itseään vastaan, jos kaikki polymeerejä sisältävät tuotteet määritellään muoviksi. “Suoraan muoviksi määrittely ei kannusta uusiin innovaatioihin. Innovaatiot tarvitsevat rahaa, ja jos kartonkipohjaista tuotetta pidetään yhtä haitallisena, ei kannata edes kehittää parempia ratkaisuita.”
Kartonkipohjaisilla tuotteilla muovin käytöstä ei päästä kokonaan eroon, mutta Héaulmén mukaan kehityksessä pitäisi pyrkiä vähäpäästöisempiin ratkaisuihin. Muovikuppiin verrattuna kartonkisen valmistuksessa käytetään huomattavasti enemmän uusiutuvia materiaaleja. Tällä hetkellä myös kartongin kierrätys ja uusiokäyttö on helpompaa. Héaulmé toivookin, että lähiaikoina onnistuttaisiin kehittämään toimiva ja täysin muoviton ratkaisu. “Siihen asti kartonkikuppi on pienempi paha.”
Toimitusjohtaja näkee kevään koronakriisissä myös positiivisia sävyjä. Ruuan turvallisuuteen ja hygieenisyyteen on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Myös pakkausmateriaalit ja niiden kierrätys on noussut enemmän esiin. “Pakkausmateriaalit mielletään usein pahaksi ja sitähän ne luontoon heitettyinä ovatkin. Me kuitenkin näemme ne enemmänkin ratkaisuna ja mahdollisuutena.”
Esimerkiksi hän nostaa ruokahävikin. Noin kolmannes maailmassa tuotetusta ruuasta pilaantuu tai heitetään vuosittain pois. Toimivilla pakkauksilla ja oikealla pakkauskoolla ruokahävikkiä voitaisiin pienentää. “Toki ruokapakkaukset ovat kuitenkin jätettä. Siksi niistä pitäisikin kehittää mahdollisimman hyvin kierrätettäviä.”
Lähde: MT