Turun yliopiston tutkijat ovat tutkineet ilmansaasteiden vaikutusta Satakunnan Harjavallan alueella jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Kansainvälisestikin ainutlaatuinen pitkäaikaisaineisto on tuottanut lukuisia tieteellisiä läpimurtoja.
Harjavallan alueella on ollut intensiivistä teollista toimintaa sotavuosista lähtien. Etenkin metallisulattamoista on päässyt luontoon raskasmetalli- ja rikkipäästöjä. Toivoa antaa se, että ilmansaasteiden määrän vähentyminen näkyy suoraan alueen luonnossa. Esimerkiksi kirjosieppojen pesintämenestys on toipunut huomattavasti 90-luvun alun tilanteeseen verrattuna.
Ilmasta peräisin olevat raskasmetallit päätyvät alueen maaperään ja sitä kautta kasvillisuuteen ja eläimiin. Harjavallan alueella tehty tutkimus on keskittynyt etenkin lintuihin, joista erityisen mielenkiinnon kohteena ovat olleet kirjosieppo ja talitiainen. Vuosien varrella ilmansaasteiden vaikutuksia on selvitetty myös esimerkiksi muurahaisilla ja lepakoilla. Lukuisat biologian perus- ja jatkotutkinto-opiskelijat ovat tehneet opinnäytetyönsä alueelta kerätyn aineiston perusteella. Aineistosta on julkaistu myös kymmeniä tutkimusartikkeleita kansainvälisissä julkaisusarjoissa, joukossa maailman arvostetuimpiin tiedejulkaisuihin kuuluva Nature-lehti.
Ympäristölainsäädäntö ja puhdistusteknologian kehittyminen ovat auttaneet luontoa toipumaan. 1990-luvun alussa Harjavallan alueen saastepitoisuudet olivat vielä korkeat. Ympäristöä koskeva lainsäädäntö tiukkeni huomattavasti 1990-luvulla. Säätelyn ja kehittyneiden puhdistusteknologioiden ansiosta alueen ilmanlaatu on parantunut huomattavasti. Sulaton metallipäästöjen määrä alueella väheni 99 % vuosien 1991 ja 2013 välillä. Tämä näkyy suoraan alueen linnustossa. Turun yliopiston Harjavallan tutkimus on alusta alkaen suunniteltu ja toteutettu niin, että se yhdistää ympäristön seurannan evoluutioekologisiin tutkimuksiin. (Teksti: Marjaana Suorsa)
Lähde: Turun yliopisto
Global site 
Finnish site