Metsänparannustöiden määrä kasvoi reilusti vuonna 2019. Metsiä kunnostusojitettiin 12 000 kilometriä. Metsäteitä perusparannettiin ja rakennettiin yhteensä 2 500 kilometriä. Metsänviljelyn pinta-ala kasvoi edellisestä vuodesta neljällä prosentilla 100 000 hehtaariin.
Vuonna 2019 metsänhoito- ja metsänparannustöihin käytettiin yhteensä 265 miljoonaa euroa. Metsänhoitotöihin investoitiin hieman edellisvuotista vähemmän, 209 miljoonaa euroa. Metsänparannustöiden investoinnit vuorostaan kasvoivat reaalisesti 31 prosenttia 55 miljoonaan euroon. Metsänhoidon päätyölajeja ovat maanmuokkaus, metsänviljely sekä taimikoiden hoito ja nuoren metsän kunnostus. Metsänparannustöihin luetaan lannoitus, kunnostusojitus, metsäteiden perusparannus ja rakentaminen sekä perusparannustöiden suunnittelukustannukset. Metsäteihin investoitiin vuonna 2019 yli 26 miljoonaa euroa, mikä oli reaalisesti 74 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Sitä vastoin kunnostusojituksen kokonaiskustannukset laskivat reaalisesti kahdeksan prosenttia reiluun 6,5 miljoonaan euroon (Deflatointi tukkuhintaindeksi, 1949=100).
Vuonna 2019 metsää viljeltiin yhteensä 100 000 hehtaaria. Verrattuna edellisvuoteen metsäviljelyala kasvoi neljä prosenttia. Neljäsosa metsänviljelyalasta kylvettiin. Metsänkylvön pinta-ala lisääntyi edellisestä vuodesta 16 prosenttia, mutta metsän istutuksen pinta-ala ei muuttunut. Istutusalasta 69 prosenttia uudistettiin kuusella, 27 prosenttia männyllä ja 4 prosenttia koivulla. Metsänkylvössä konekylvö kasvatti osuutensa 83 prosenttiin kylvöalasta, kun taas istutuksessa 98 prosenttia alasta tehtiin käsityönä.
Metsien hakkuupinta-alaksi arvioitiin metsänkäyttöilmoitusten mukaan 711 000 hehtaaria vuonna 2019. Harvennushakkuiden ja ylispuiden poiston osuus tästä alasta oli 78 prosenttia. Avohakkuita tehtiin 114 000 hehtaarilla, ja se kattoi 16 prosenttia kokonaishakkuupinta-alasta. Luontaisen uudistamisen hakkuita tehtiin 26 000 hehtaarin alalla.
Lähde: Luonnonvarakeskus
Global site 
Finnish site