”Kalakamera tarjoaa mahdollisuuden harvinaiseen näkyyn eli äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltavan järvilohen kutupuuhiin,” WWF:n ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen sanoo.
Hiitolanjoelle asennetussa vedenalaiskamerassa tullaan suurella todennäköisyydellä näkemään Venäjän Laatokalta uineita vaelluskaloja, järvilohia ja taimenia, joiden kutuvaellus katkeaa Suomen puolen vesivoimaloista alimpaan, Kangaskoskeen. Molemmat lajit ovat uhanalaisia, koska jokien patoaminen on estänyt niiden pääsyn lisääntymisalueille. WWF on mukana Hiitolanjoen patojen purkamisessa. ”Ensi vuonna alkaa Hiitolanjoen kolmen vesivoimapadon purkaminen ja laajojen lisääntymisalueiden palauttaminen. Nyt kalakamerassa näkyvät kutupuuhat tapahtuvat alimman vesivoimapadon alapuolisessa uomassa, Suomen puolen lyhyellä ja ainoalla vapaasti virtaavalla Hiitolajoen pätkällä”, Vilhunen jatkaa. Järvilohien ja muiden eväkkäiden elämää pääsi seuraamaan myös viime vuonna samassa paikassa, jolloin lähetyksemme keräsi lähes 200 000 katselukertaa. Vedenalaiskuvissa esiintyi yli kymmenen lajia, kun järvilohien lisäksi kamerassa nähtiin muun muassa saukko ja muita kalalajeja, kuten taimenia, haukia, ahvenia, töröjä, turpia ja seipejä. Järvilohella on korkeat kriteerit kutupaikalle: joen pohjan, syvyyden, virtauksen ja sijainnin tulee olla oikea.
Kamera tuo tutuksi virtavesiluontoamme ja sen monimuotoista lajistoa. Lähetyksessä nähdään aluksi todennäköisesti taimenia. Järvilohet uivat kameran eteen vesien kylmetessä entisestään. Lohikalat alkavat aktivoitumaan, kun veden lämpötila laskee alle 10 asteeseen. Hiitolanjoella odoteltiin kameran saapumista Vihtosen mukaan innokkaana myös tänä vuonna. ”Paikallisten apu on kalakameran onnistumisen edellytys. Paikalliset olivat säästäneet viime vuodelta telineitä ja työkaluja sen varalle, että päättäisimme tuoda kameran takaisin”, Vihtonen sanoo.
WWF on toteuttanut kalakameran yhdessä Rautjärven kunnan ja paikallisten vapaaehtoisten kanssa. Kalakamera toteutetaan osana Vauhtia vaellukseen -hanketta. Lähes puolen miljoonan euron hanketta rahoittaa Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR). Hankkeen omarahoitusosuuden mahdollistaa Lassi Leppinen Säätiön merkittävä lahjoitus WWF:lle. Luontoliven teknisestä toteutuksesta vastaavat Live Eye, Pukki Visuals ja WWF.
Lähde: WWF Suomi
Global site 
Finnish site