Lajien monimuotoisuutta kaupunkimetsissä edistää kuolleen puun ja erityisesti järeän kuusilahopuun jättäminen paikalleen. Kaupunkimetsät ovat muutakin kuin ulkoilijoiden virkistäytymispaikkoja. Niistä on todellista apua myös luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle.
Monin paikoin kaupunkimetsien puusto on kehittynyt jo selvästi erilaiseksi kuin talousmetsissä, kertoo Luonnonvarakeskus Luken tutkimus. Koska virkistysmetsiltä ei vaadita vastaavaa taloudellista tuottoa kuin talousmetsiltä, niitä ylläpidetään jatkuvapeitteisinä. Puustosta on usein tullut lähes yhtä järeää kuin vanhoissa luonnontilaisen kaltaisissa kuusimetsissä. – Kaupunkimetsiin on kehittynyt jo arvokkaita rakennepiirteitä, kuten iäkkäitä ja paksuja puuyksilöitä ja monipuolista puustoa. Kuusivaltaisissa metsissä on myös varsin runsaasti lehtipuita joukossa, kuvailee Luken vieraileva tutkija Aku Korhonen.
Lajien monimuotoisuutta kaupunkimetsissä edistää kuolleen puun ja erityisesti järeän kuusilahopuun jättäminen paikalleen. Tutkimuksessa tarkasteltiin kuusivaltaisia kaupunkimetsiä pääkaupunkiseudulla, Järvenpäässä ja Lahdessa. Kaupunkimetsissä viihtyvät monet uhanalaiset eliölajit. Vanhat kuuset ja lehtipuut miellyttävät esimerkiksi liito-oravia, joita elää kaupungeissa jo paljon. Lahopuuta tarvitsee noin neljännes metsälajeista, kuten useat kovakuoriaiset ja lukematon määrä lahottajasieniä.– Lahopuusta ovat riippuvaisia myös monet kolopesijät, kuten useat tikat, tiaiset ja erittäin uhanalainen hömötiainen. Myös monet pölyttäjät kaivavat pesiään kuolleeseen puuhun, Korhonen sanoo.
Hoitamattoman näköinen metsä kaatuneine puineen voi kuitenkin vaatia ihmisiltä uudenlaista asennoitumista, sillä se ei välttämättä näytä niin viihtyisältä kuin puistomainen metsä. Tutkimusten perusteella moni kuitenkin hyväksyy esimerkiksi lahopuita metsissä, koska he tietävät niiden ekologisen arvon. – Kun myös metsien virkistysarvon saisi pidettyä mukana, ihmiset varmasti hyväksyisivät aiempaa luonnontilaisemmat metsät.
Lähde: ESS
Global site 
Finnish site