Luonnonvarakeskuksen (Luke), Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Geologian tutkimuskeskuksen (GTK), Ilmatieteen laitoksen ja Suomen Merentutkijat ry:n yhteisvoimin järjestämä maailman merien päivän webinaari tarjoili tietoiskuja niin muoviroskan keräämisestä meristä, älykkään merenkulun testilaboratoriosta kuin tulevaisuuden meriliikenteestä. Tilaisuudessa kuultiin myös tuoreinta tutkimustietoa aiheista. Tilaisuuden avasi neuvotteleva virkamies Jussi Soramäki valtioneuvoston kansliasta. – Meritieto ja sen saatavuus ovat keskeisessä roolissa, kun suunnittelemme merten suojelua, kestävää käyttöä, teemme innovaatioita ja ratkaisemme ympäristöongelmia, Soramäki sanoi. Soramäki korosti esimerkiksi hiljattain avatun Itämeri.fi-palvelun merkitystä. – Kolmen vuoden suururakan jälkeen olemme ylpeänä päässeet esittelemään sivuston, joka tarjoaa kattavasti luotettavaa tietoa Itämerestä eri näkökulmista ja on ensimmäinen askel kohti parempaa Itämeren tuntemusta, koordinaattori, suunnittelija Hanna Piepponen SYKEstä sanoi.
Lehtori Marko Löytökorpi WinNovasta puolestaan esitelmöi Raumalla sijaitsevasta älykkään merenkulun testilaboratoriosta. Wega Groupin vanhempi asiantuntija Eveliina Klemola vei esityksellään kuuntelijat tulevaisuuden meriliikenteeseen. Klemola kertoi muun muassa vaihtoehtoisista, ympäristöystävällisemmistä polttoaineista, kuten nesteytetystä biokaasusta, ja älykkäistä meriväylistä, jotka edistäisivät kestävää merenkulkua. Lisäksi toimitusjohtaja Mikael Westerlund Origin by Oceanista kertoi webinaarissa rehevöitymisongelmaan vaikuttamisesta Itämeren leväbiomassan hyödyntämisen avulla. Kaupallinen johtaja Marko Kärkkäinen Clewatista puolestaan tutustutti kuulijat laitteeseen, jolla pystytään siivoamaan vesistöistä muoviroskaa, levää, haittakasvillisuutta ja öljyä.
Raisio-Aquan tuotepäällikkö Susanna Airaksisen esityksessä sukellettiin ympäristöystävällisen kalarehun maailmaan. – Itämerestä kalastetaan kalajauhon valmistukseen käytettävän silakan muodossa saman verran tai jopa enemmän fosforia kuin kalankasvatus synnyttää. Meillä on mahdollisuus syödä Itämeri parempaan kuntoon, Airaksinen sanoi. Aihetta kommentoi Luken johtava tutkija Jouni Vielma, joka koordinoi myös vesiviljelyn innovaatio-ohjelmaa. – Tutkimuksen näkökulmasta ravinteita kierrättävän rehun käyttö on erityisen hyödyllistä silloin, kun rehua voidaan käyttää avointen merialueiden kalankasvatuksessa, avomerikasvatuksessa, Vielma sanoi.
Maailman merien päivän webinaarin tallenteen voit katsoa täältä 31.8.2020 asti.
Lähde: Luonnonvarakeskus
Global site 
Finnish site