Puun lisäkasvu uhkaa jäädä käyttämättä, mikä on ylihakkuita suurempi uhka metsänomistajille, totesi MTK:n säätiön puheenjohtaja Esa Härmälä tänään lauantaina Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen tapahtumassa Padasjoella. Härmälän mukaan metsätalouden kannattavuuden turvaaminen edellyttää vahvaa puun kysyntää. Se syntyy vain kehittyvän ja toimintaansa laajentavan metsäteollisuuden toimesta. “Päinvastaisista puheista huolimatta puun kysyntä ei ole kasvamassa ympäristöllisesti kestämättömälle tasolle.”
Liian suuria hakkuita suurempi uhka Suomelle on kysynnän pieneneminen suhteessa metsien kasvuun. Metsien kasvun lisääntyminen johtuu vain osittain ilmaston lämpenemisestä. Suurempi vaikutus ilmeisesti on parantuneella metsänhoidolla ja korkeatasoisella siemen- ja taimiaineistolla. Härmälän mukaan Sipilän hallituksen tavoite vuosittaisen puunkorjuumäärän nostamisesta yli 80 miljoonaan kuutiometriin uhkaa jäädä vain unelmaksi. Kahden viime vuoden kehityksen valossa pelkona on, kohta vain puolet metsien lisäkasvusta korjataan. “Metsätalouden keskeistä sivutuotetta bioenergiaa kritisoidaan turhaan. Kotitarvepuita lukuunottamatta Suomessa ei kasvateta ja korjata puita vain energiaksi.”
“Energiapuu on aina metsätalouden tai -teollisuuden sivutuote, jäte tai tähde. Sen käyttö energiaksi on mitä viisainta. Jalostusasteen nostoon täytyy tietysti tässäkin pyrkiä.” Teknisesti on jo mahdollista, että jumbojetit lentävät suomalaisesta metsätähteestä ja -jätteestä tehdyllä lentopetrolilla. Se pitää saada vielä taloudellisesti kannattavaksi.
Metsätalouden kehittäminen ja puunkäytön lisääminen edellyttää, että Suomi pitää itsensä kansainvälisellä huipulla metsien suojelussa. Suojeluohjelmien, kuten Metson ja Helmen, rahoitus on nyt kunnossa ja metsänomistajien kannattaa käyttää niitä suojelukohteidensa turvaamiseen. Metsätalouden vesiensuojeluun tarvitaan lisäpanostusta. Tuottamattomia soita kannattaa ennallistaa ja perustaa kosteikkoja, joissa metsäojista tulevat vedet puhdistuvat.
Metsätalouden hyväksyttävyyden kannalta on tärkeää, että Suomi on jatkossakin perhemetsätalouden maa. Sadoista tuhansista omistajista muodostuu metsiemme moninaisuuden kirjo. “Jokaisella metsänomistajalla on oma kädenjälkensä. Yhteistä on kuitenkin halu jättää metsä seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin missä sen itse sai.” Härmälän mukaan puukauppatulot turvaavat metsänomistajien talouden jatkossakin. Muiden tulonlähteiden, kuten luontomatkailun, erätalouden, luontoarvokaupan tai hiilensidonnasta palkitsemisen eteen täytyy tehdä töitä. Toistaiseksi niiden taloudellinen merkitys on jäänyt marginaaliseksi.
Lähde: MT
Global site 
Finnish site