Päinvastoin, sanoo tutkija: ‘Tämä on pelottava oppitunti’. Ilmastonmuutos voi ajaa yhteiskunnat samanlaiseen poikkeustilaan kuin koronavirus on tehnyt. Kun ihmiset ovat lakanneet ajamasta autoillaan, käymästä ostoksilla ja matkustamasta tuhansia kilometrejä maasta toiseen, on tapahtunut se mitä viime vuodet on kiihkeästi vaadittu. Ilmastopäästöt ovat alkaneet tippua. Ja se on tapahtunut nopeasti. Suurten kaupunkien punaisena hehkuneet ilmanlaatukartat näyttävät yhtäkkiä sinistä.
Kiinassa hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet koronaviruksen takia arviolta neljänneksellä. Osittain vaikutus selittyy maan uudenvuoden juhlien ympärille levittäytyvällä lomakaudella, mutta käyrä ei ole lähtenyt sen jälkeen normaaliin nousuun. Kun Eurooppa ja Yhdysvallat seuraavat perässä, on selvää, että koko maailman päästöissä tullaan näkemään jonkinlainen pudotus. Vielä ei tiedetä, kuinka paljon se tulee vaikuttamaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen.
Mutta ovatko koronaviruksen aiheuttamat poikkeustoimet samalla myös ilmastoteko? Voisiko edes niistä iloita, kun maailma on muuten alkanut näyttää tieteiselokuvien dystopialta? Päinvastoin, sanoo ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen Helsingin yliopistosta. – Kokonaisuuden kannalta tämä on se kauhuskenaario. Hukkisen mielestä koronavirus tarjoaa pelottavan oppitunnin suhteessa ilmastonmuutokseen. Myös ilmansaasteet tappavat pandemian lailla. Tuoreen tutkimuksen mukaan niihin kuolee ihmisiä enemmän kuin koronavirukseen on ennustettu kuolevan, yli kahdeksan miljoonaa ihmistä vuodessa. Ilmastonmuutos on jopa kertaluokkaa kohtalokkaampi kuin kriisi, jota nyt eletään. Miksi se ei ole saanut aikaan koronaviruksen kaltaisia poikkeustoimia?
Lähde: Yle
Global site 
Finnish site