Kanta-Hämeeseen on esitetty maailman ensimmäistä tiedekansallispuistoa. Esityksen ja erikoisen nimen takana ovat Greenpeace ja Helsingin yliopisto. Sen tarkoituksena on luonnon ja monimuotoisuuden suojeleminen sekä tieteen turvaaminen ja popularisointi. Tuo alue sijaitsee Kanta-Hämeessä Hämeenlinnassa ja sen nimi on Evo. Toteutuessaan puisto olisi 6 200 hehtaaria. Se olisi Etelä-Suomen suurin metsäkansallispuisto.
Puisto perustettaisiin valtion omistamalle maalle, aivan kuten muutkin kansallispuistot. Tiedekansallispuistoksi esitetyt alueet ovat tällä hetkellä retkeily- ja luonnonsuojelualuetta sekä suojelumetsää. Esityksen alullepanijat ovat ympäristöjärjestö Greenpeace ja Helsingin yliopisto. Sen ovat allekirjoittaneet muun muassa Suomen WWF, Museovirasto ja Suomen luonnonsuojeluliitto.
Metsähallitus uusi ympäristöohjeistuksensa kesäkuussa 2018. Uuden ohjeistuksen mukaan avohakkuita ei saa enää tehdä retkeilyalueilla. Muutoksen jälkeen retkeilyalueilla on voinut tehdä korkeintaan alle hehtaarin kokoisia pienalauudistuksia tai luonnonhoidollisia toimenpiteitä, kuten kulotusta. Yksi alueista, joka olisi myös osa uutta tiedekansallispuistoa, on vuonna 1955 suojeltu Kotisten aarnialue. Rosti kutsuu sitä ”Evon sydämeksi”. Suojelualueesta näkee, miltä metsä näyttää, kun sille ei tehdä mitään. Metsä on rehevää ja hiljaisuus syvää. Maa jalkojen alla on paksua, kosteaa sammalta. Haavat ovat niin korkeita, että latvoja ihmettelevän niskaan sattuu.
Helsingin yliopistossa kehitettiin ajatus tiedekansallispuistosta. Tarkemmin sanottuna se kehitettiin yliopiston alaisessa ”Kentällä – In the field” -ajatushautomossa, kertoo projektisuunnittelija Niko Nappu. Hän kertoo, että tiedekansallispuisto eroaa tavallisesta kansallispuistosta siinä, että sen tarkoituksena on popularisoida tiedettä. Lisäksi ideana on nostaa tieteen ja tutkimuksen statusta sekä kertoa, mitä tiede ja tutkimus ovat ja miten niitä tehdään.
Helsingin yliopistolle Evon suojeleminen turvaisi alueella pitkän aikasarjan tutkimukset ja turvaisi mahdollisuuden ”luonnon laboratorioon” jatkossakin.”Evon alueella on esimerkiksi tehty kokeita, joissa järvi on laitettu puoliksi kalvolla ja toinen puoli on käsitelty kalkilla. Perinteisessä kansallispuistossa tällaisia kokeita ei voisi tehdä”, Nappu kertoo. Esityksessä on huomioitu myös puiston mukanaan tuomat talousvaikutukset ja työpaikat. Esityksen mukaan tiedekansallispuisto toisi tuhat uutta työpaikkaa muun muassa luontoyrittäjille.
Metsähallituksen mukaan Evon retkeilyalue Hämeenlinnassa on lähin merkittävä metsästysalue pääkaupunkiseudun asukkaille. Metsissä järjestetään muun muassa hirvijahteja. Jos alueesta tulisi tiedekansallispuisto, metsästys on metsätalouden ohella seikka, joka ei olisi enää sallittua. Evon puistonjohtaja Tuula Peltonen kertoo, että virkistyskalastaminen on kuitenkin alueella jopa merkittävämpää kuin metsästys. Evon Niemisjärvelle on lunastettu vuosittain noin 4 000 vapakalastuslupaa.
Lähde: HS
Global site 
Finnish site