Resurssiviisasta pientaloa rakentamassa

Satakunnan ammattikorkeakoulu tutki osana Circwaste-hanketta pientalon rakennusjätteiden syntypaikkalajittelua ja pientalon hiilijalanjälkeä. Tutkimuskohteena oli satakuntalaisen yksityisen rakentajan pientalo. Rakennusprojektissa tavoiteltiin 70 prosentin hyötykäyttöastetta rakennusjätteestä jätelain uuden ohjeistuksen mukaisesti. Tavoitetta ei aivan saavutettu, mutta kierrätysaste nousi silti lähelle 50 prosenttia.

Hankkeessa kävi ilmi, että rakennusjätteistä helpointa oli kierrättää pakkausmateriaaleja kuten pahvit, paperit ja muovit. Puujätteestä osa käytettiin betonivaluissa uudelleen muottina ja osan rakentaja poltti omassa takassaan ja jakoi naapureille. Kipsilevyistä suurin osa meni polttoon. Jätelaissa mainittu 70 prosenttia koskee hyötykäyttöä, joka tarkoittaa sitä, että jäte hyödynnetään materiaalina. Näin ollen energiana polttoa ei lasketa mukaan jätelain tarkoittamaan hyötykäyttöön. Kohdetalon rakennusjätteestä yllättävän suuri osa – lähes kolmannes – oli rakennusmateriaalien pakkauksista peräisin olevaa muovia ja pahvia, joista kumpaakin oli noin 15 prosenttia. Kipsilevyä jätteestä oli noin 20-25 prosenttia, maa- ja kiviainesta noin 30 prosenttia ja puuta yksi prosentti.

Cirwasten osahankkeessa selvitettiin myös pientalon hiilijalanjälkeä. Rakentaja halusi tietää, miten talon energialuokka saataisiin nostettua korkeimpaan eli A-luokkaan B-luokasta. ”Laskentaa tehdessä totesimme, että pääsemme kohtuullisen helposti A-luokkaan tekemällä pieniä muutoksia suunnitelmaan. Teimme joitakin rakennemuutoksia, vaihdoimme tehokkaamman ilmanvaihtokoneen ja jätimme laskennassa huomioimatta puun polton takassa. Lisäksi oletimme, että rakennus täyttää määräysten mukaisen suositusarvon tiiveysmittauksissa. E-luvun laskennassa käytetään oletusarvona 4 m3/(h m2), suositusarvona pidetään lukua 1 m3/(h m2)”, kertoo Sanna Lindgren Satakunnan ammattikorkeakoulusta. ”Huomasimme, että energiankulutuksella on todella suuri merkitys talon hiilijalanjälkeen, joka lasketaan koko talon elinkaaren eli noin 50 vuoden ajalta. Rakennuksen käytön aikaisilla teoilla on iso vaikutus.” Hiilijalanjäljen laskennassa käytettiin ympäristöministeriön arviointityökalua. Työkalu toimi kohtuullisen hyvin pientalolle, mutta vaati jonkin verran soveltamista.

Lähde: Circwaste-hanke / SYKE 

Author: Saara Teirikko