Selvitys: Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja vesien- ja merenhoito edellyttävät konkreettisia velvoitteita maankäyttö- ja rakennuslakiin

Maankäyttö- ja rakennuslakiin tulisi sisällyttää luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja vesien- ja merenhoitoon liittyviä konkreettisia velvoitteita. SYKEn selvityksen mukaan luonnon monimuotoisuuden turvaamista voidaan vahvistaa tarkentamalla kaavojen laadullisia vaatimuksia eli asioita, joita kaavan tulee käsitellä ollakseen lainmukainen. Yksi tarpeellinen vaatimus olisi se, että kaavoissa tulisi osoittaa luonnon monimuotoisuuden kannalta merkityksellisiä viheryhteyksiä. Lainsäädännön kehittämisen lisäksi on otettava käyttöön myös muita keinoja, jotka kannustavat luontoarvojen säilyttämiseen ja lisäämiseen. — Tällaisia ovat esimerkiksi ekologinen kompensaatio, jossa ihmisen toiminnasta luonnolle aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta jossain muualla, selvitystyön vetäjä Sanna-Riikka Saarela sanoo. Uusi keino on myös luontopohjaisten ratkaisujen aiempaa laajempi hyödyntäminen esimerkiksi hulevesien hallinnassa. Hulevesikosteikot tai viherkatot luovat veden pidättämisen ohella tilaa myös luonnolle ja tarjoavat ihmisille virkistysarvoja.

Alueidenkäytöllä ja rakentamisella on suuri merkitys läheisten vesialueiden hyvinvoinnille, mutta vesien- ja merenhoidon edistäminen on tähän asti ollut melko vaihtelevaa voimassa olevan maankäyttö- ja rakennuslain puitteissa. Selvityksessä esitetään, että maakunta- ja kuntakaavojen laadullisiin vaatimuksiin pitäisi lisätä kohtia pohjavesien suojeluun, vedenhankintaan sekä vesistöjen tilaan liittyen. Maankäyttö- ja rakennuslakiin pitäisi myös lisätä selkeä tavoite vesienhoitosuunnitelmien ja merenhoitosuunnitelman huomioon ottamisesta alueidenkäytön suunnittelussa. Myös kaavoituksen yhteydessä tehtävien selvitysten laatuun ja tarkkuuteen sekä luontotiedon hallintaan pitäisi kiinnittää huomiota koulutuksen ja ohjeistusten avulla.

Vuoden 2017 maankäyttö- ja rakennuslain muutoksessa ELY-keskusten kuntien alueidenkäytön ja rakentamisen valvontatehtävä rajattiin koskemaan vain suunnitelmia, joiden vaikutukset ovat valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä. Asiantuntijat ovat kyselyissä ja työpajoissa todenneet, että tämä rajaus on heikentänyt sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamisen että vesien- ja merenhoidon huomioon ottamista alueiden käytön suunnittelussa. — Selvityksessä päädytään siihen, että ELY-keskuksen valvontatehtävä tulisi jälleen ulottaa koskemaan myös muita kuin valtakunnallisia ja merkittäviä maakunnallisia asioita, koska paikallisesti tehdään monia luonnon monimuotoisuuteen ja vesienhoidon tavoitteisiin liittyviä merkittäviä ratkaisuja, Saarela sanoo.

SYKEn nyt julkaisema selvitys on ympäristöministeriön tilaama ja rahoittama, ja sitä hyödynnetään maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa. Tavoitteena on, että hallituksen esitys uudeksi laiksi valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä. Nykyinen laki on vuodelta 2000. Lue raportti täältä.

Lähde: SYKE