Suomen maatalouden tavoitteena on olla vuonna 2050 kehittyvä, kannattava, kestävä ja kilpailukykyinen

PTT:n ja Luken tutkimus Suomen maatalouden tulevaisuudesta: Maatalouden toimintaympäristön muutoksiin tulee reagoida jatkossa aikaisempaa nopeammin. Tutkimuksessa etsittiin laajan sidosryhmäjoukon kanssa vastauksia siihen, millaisessa toimintaympäristössä Suomen maatalous toimii nyt ja miten toimintaympäristö muuttuu tulevina vuosikymmeninä. Lisäksi pohdittiin, millä keinoilla pystytään sopeutumaan toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Ennakoinnin merkitys korostuu tulevaisuudessa, koska yhteiskunnan muutosvauhti kiihtyy jatkuvasti.

Hankkeessa tunnistettiin neljä toisiaan täydentävää muutospolkua. Muutospolut ovat: viljelijästä yritysjohtajaksi, maatalous osana kestävää ruokajärjestelmää, teknologialoikalla tulevaisuuteen sekä kannustava asenneilmapiiri. Kukin muutospolku koostuu useista eri ratkaisuista ja niihin johtavista toimenpiteistä, joiden avulla voidaan helpottaa toivotun vision saavuttamista vuoteen 2050 mennessä.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää myös, kun suunnitellaan tulevaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta. Niiden avulla voidaan valita sellainen keinovalikoima, joka auttaa saavuttamaan vision. Rakennemuutoksen jatkuminen on välttämätöntä ja sitä tukevia uusia tukiehtoja, kuten nykyistä pitemmät pellon vuokasopimukset, on uskallettava ottaa käyttöön. Ympäristövaatimuksiin voidaan osittain vastata ottamalla käyttöön hyötylähtöisiä politiikkakeinoja.

Tutkimus tuo esille, että maataloudessa tulee antaa tilaa täysin uudelle tavalle toimia ja nähdä se mahdollisuutena. Kaikilla toimijoilla pitää olla valmius vanhoista toimintamalleista luopumiseen. Myös se on hyväksyttävä, että osalla toimenpiteistä on myös ei-toivottuja vaikutuksia. Kokonaisuutena ne kuitenkin hyödyttävät koko elintarvikejärjestelmää.

Lähde: Luonnonvarakeskus