Kasvisten, palkokasvien ja kalan osuuden lisääminen ruokavaliossa auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta, Itämeren ja sisävesien rehevöitymistä sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä. Kansallisissa ravitsemussuosituksissa on otettava huomioon sekä ravitsemuksellinen että ekologinen kestävyys, painotetaan tänään ilmestyneessä SYKE Policy Brief -julkaisussa. Julkaisu on suunnattu ruokapolitiikan valmistelijoille ja päätöksentekijöille.
Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia päivitetään parhaillaan. Päivityksessä korostetaan ympäristövaikutusten huomioimista osana kestävää ravitsemusta. ”Yhteinen ympäristökriteerien luominen on aloitettava myös Suomessa”, korostaa ryhmäpäällikkö Jani Salminen SYKEstä. Ympäristökriteerien on perustuttava yhteisesti sovittuihin vertailukelpoisiin menetelmiin ja avoimeen julkiseen dataan.
Suomessa julkiset ruokapalvelut ovat edelläkävijöitä kestävän syömisen edistämisessä. Suomalaiset nauttivat vuosittain yli 380 miljoonaa ateriaa päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Myös yksityisellä puolella yritys voi vaatia ravitsemussuositusten noudattamista henkilöstöravintoloissaan. Nykyiset ravitsemussuositukset ohjaavat koulujen, varhaiskasvatuksen ja opiskelijaruokaloiden keittiöitä tarjoamaan kaikille aina myös kasvisruokavaihtoehdon. Osana välipalaa tulisi tarjota tuoreita kasviksia ja hedelmiä. Kuntia on kannustettu myös vastuullisiin julkisiin elintarvikehankintoihin.
Kasvisruoan lisääminen listoille ei kuitenkaan auta, ellei ruoka tule syödyksi. Ympäristöllisesti kestävään ruokavalioon kuuluu nykyistä enemmän kasviksia ja kalaa ja vastaavasti vähemmän kotieläintuotteita, kuten naudan- ja sianlihaa sekä maitotuotteita. Parhaimmillaan ekologisesti ja ravitsemuksellisesti kestävä ruokavalio kulkevat käsikädessä. SYKEn Policy Brief linjaa, ettei kestävään ruokavalioon siirrytä pelkästään syömistä tai kulutusta ohjaamalla, vaan tarvitaan kokonaisvaltainen ruokapolitiikan ruoka
muutos, myös Suomessa.
Lähde: Syke