Ainoastaan viisi EU-maata ehti määräaikaan mennessä luovuttaa pitkänajan suunnitelmansa rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi. Suomi oli yksi näistä viidestä, muut olivat Belgia, Hollanti, Ruotsi ja Tanska. Suunnitelmien jättämisen deadline oli 10. maaliskuuta. Siihen mennessä jäsenmaiden oli tarkoitus vastata omalta osaltaan rakennuksia koskevaan direktiiviin. Jäsenmaat eivät ainoastaan hidastele perusparannussuunnitelmissaan, vaan ne myös laahustavat direktiivin täytäntöönpanossaan. Huhtikuun 8. päivään mennessä komissio oli saanut vain 16 ilmoitusta kansallisista täytäntöönpanotoimista.
Parempaan perusparannustahtiin liittyvät yksityiskohtaiset toimenpiteet on tarkoitus sisällyttää kansallisiin suunnitelmiin. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä (EPBD) edellytetään jäsenmaiden laativan pitkän ajan korjausrakentamisstrategiat, joilla tuetaan kunkin maan rakennuskannan saneeraamista energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä. Strategioihin on sisällytettävä suuntaa antavat virstanpylväät vuosille 2030, 2040 ja 2050, sekä määriteltävä mittauskelpoiset kehitysindikaattorit kuten perusparannusasteet tai energiankulutuksen ylärajat neliömetriä kohden. Vaikka varsinaiset toimet on kokonaan jätetty kansallisten hallitusten harkinnan varaan, joitain niistä edistetään selväsanaisesti myös itse direktiivissä. Yksi esimerkki tästä ovat rakennusautomaatio ja hallintajärjestelmät, jotka optimoivat lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon ja valaistukseen käytettävää energiaa.
Vain harvat jäsenmaat ovat sisällyttäneet direktiivin edellyttämät toimenpiteet lainsäädäntöihinsä kunnollisesti, toteaa Euroopan rakennusautomaatiota ja – hallintaa edustavan EU.bac:n Simone Alessandri EURACTIV:lle. Alessandrin mukaan useimmat EU-maat ovat soveltaneet direktiiviin täytäntöönpanossa copy-paste-lähestymistapaa ilman, että olisi selvästi todennettu, järjestetty ja perusteltu parametrit, joilla tekninen tai taloudellinen soveltuvuus pitäisi määrittää. Danfoss Heatingin toimitusjohtaja Lars Tveen toteaa puolestaan, että vuoden 2030 tavoitteiden ja 2050 hiilineutraaliuden saavuttaminen edellyttää energiatehokkaampia ja fiksumpia rakennuksia. Hän lisää, että nyt tarvitaan EPBD:n vahvaa kansallista täytäntöönpanoa kaikissa EU.n jäsenvaltioissa.
Lähde: Energiauutiset
Global site 
Finnish site