Joka kymmenes suomalainen 11–15-vuotias nuori täyttää some-addiktion tunnusmerkit. Addiktio on yläkouluikäisillä suomalaisnuorilla yleisempää kuin kansainväliseen vertailuun osallistuneissa maissa keskimäärin, selviää laajassa WHO-Koululaistutkimuksessa. Intensiivinen yhteydenpito internetin välityksellä on tytöillä yleisempää kuin pojilla.
WHO Regional Office for Europe julkaisee tänään 19.5. kansainvälisen raportin Spotlight on Adolescent Health and well-being 11-, 13- ja 15-vuotiaiden terveyden kokemuksista, terveyskäyttäytymisestä, sosiaalisista suhteista ja mielen hyvinvoinnista. Lähes 230 000 nuorta yli 40 maasta osallistui Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) kyselyyn vuosina 2017/2018. Kysely tunnetaan Suomessa nimellä WHO-Koululaistutkimus, ja sitä toteuttaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta.
Kansainväliset tulokset osoittavat, että lasten ja nuorten alakuloisuus, ärtyneisyys ja univaikeudet ovat lisääntyneet. Lisäksi yhä useampi raportoi useista viikoittaisista oireista ja kuormittuvansa koulutyöstä, joten huoli lasten ja nuorten jaksamisesta on todellinen. Suomalaiset yläkoululaiset raportoivat koulukuormittuneisuutta jopa hieman yleisemmin kuin HBSC-maiden nuoret keskimäärin. Tytöillä eri syistä johtuva psykosomaattinen oireilu on poikia yleisempää kaikissa ikäryhmissä. Esimerkiksi 15-vuotista tytöistä kolmasosa (32 %) ilmoittaa olevansa alakuloinen useammin kuin kerran viikossa ja 15-vuotiasta pojista vastaava osuus on 15 %. Lisäksi tytöillä monen oireen viikoittainen kokeminen on yleistynyt kaikissa ikäryhmissä, pojilla vain 11-vuotiailla.
Vaikka 11- ja 13-vuotiaat suomalaisnuoret liikkuvat reippaasti päivittäin yleisemmin kuin nuoret useimmissa muissa maissa, merkittävä osa suomalaisista nuorista ei saavuta päivittäisiä liikuntasuosituksia. Kun 11-vuotiaista pojista joka toinen ja tytöistä kaksi viidestä liikkui suositusten mukaisesti, niin 15-vuotiaista pojista enää joka viides ja tytöistä joka kymmenes. Tytöt liikkuvat vähemmän kuin pojat kaikissa ikäryhmissä.
Suurin osa nuorista ei syö kasviksia ravitsemussuosituksen mukaisesti ja kansainvälisessä vertailussa suomalaiset lapset ja nuoret ovat viimeisiä hedelmien syömisessä, myös vihanneksia syödään niukasti. Tytöt syövät hedelmiä ja vihanneksia yleisemmin kuin pojat. Sitä vastoin suomalaisnuorten makeisten ja limsojen kulutus on kansainvälisesti vertaillen erittäin vähäistä, kuten aiempina tutkimusvuosina. Terveelliset ruokatottumukset olivat yleisempiä paremmin toimeentulevien perheiden lapsilla.
Keskeisiä tuloksia suomalaisten nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista:
- Pojat oireilevat tyttöjä vähemmän ja kokevat saavansa tukea perheeltään yleisemmin kuin tytöt.
- Suomalaiset nuoret liikkuvat päivittäin kansainvälisiä vertaisiaan enemmän. Suomessa pojat liikkuvat päivittäin tyttöjä enemmän jokaisessa ikäryhmässä.
- Ylipainoisten osuus ei ole lisääntynyt vuodesta 2014 vuoteen 2018. Ylipainoisten poikien osuus on tyttöjä suurempi, mutta tytöt pitävät itseään lihavana poikia yleisemmin. Lihavana itsensä pitävien pitäneiden osuus on lisääntynyt 11-vuotiaiden keskuudessa.
- Runsas sosiodigitaalinen osallistuminen lisääntyi iän myötä ja oli tytöillä yleisempää kuin pojilla.
- Noin joka kymmenes nuori täyttää some-addiktion kriteerit. Addiktio oli pojilla ja tytöillä yhtä yleistä.
- Poikien tupakointi-ja alkoholinkäyttötavat ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Sukupuolten välillä ei tottumusten suhteen ole enää havaittavissa eroja.
- Kannabiksen kokeilu ja kuukausittainen käyttö ei lisääntynyt vuosien 2014 ja 2018 välisenä ajanjaksona.
Lähde: Jyväskylän yliopisto
Finnish site 
Global site