Korona-aika on saanut monet hakemaan ajankulua äänikirjoista. Useat äänikirjapalvelut ovat vuoron perään tiedottaneet kuuntelumäärien kasvusta. Esimerkiksi Suomen markkinajohtaja BookBeat riemuitsi hiljattain 300 000 kuuntelijan rajapyykistä. Iloon on syytä, sillä luku on kolme kertaa enemmän kuin viime elokuussa.
Hienosti menee, mutta kuinka on kirjailijan laita? Sataako euroja ovista ja ikkunoista?
– Ei sada. Toki äänikirjat tuovat jonkin verran tuloa, mutta se on hyvin pientä. Äänikirjoista saatava tekijänoikeuspalkkio on paljon pienempi kuin painetusta kirjasta, toteaa kirjailija JP Koskinen.
Koskinen tietää, mistä puhuu, sillä hänen tuotantonsa on laaja. Hän tekee erityyppisiä kirjoja eri kustantamoille. Koskinen on kirjoittanut sekä pienen lukijakunnan kirjoja että myös paljon luettuja Finlandia-ehdokkaita.
Epäsuhta on vielä suurempi, kun tuotto muutetaan rahaksi. Koska äänikirjojen ulosmyyntihinta on lähtökohtaisesti paljon halvempi, on yhdestä äänikirjasta tuleva tulo vain noin kahdeksasosa verrattuna painettuun kirjaan. Keskivertokirjailija saa yhdestä myydystä kirjasta noin kolme euroa, joten äänikirjasta ei montaa kymmentä senttiä tule.
Yllä mainitut prosenttiosuudet ovat yleistyksiä, sillä jokainen kirjailija neuvottelee oman sopimuksen kustantajansa kanssa. Neuvotteluasema on sitä parempi, mitä menestyneempi kirjailija on.
Nykyään Koskinen ottaa aina puheeksi äänikirjaprosentit tehdessään sopimuksia.
– Prosenttien nostaminen on kuitenkin erittäin vaikeaa. Kustantajat latelevat aina samat syyt. Koska tällä alalla on vain suosituksia, ei kirjailijalla ole mitään kättä pidempää.
Kirjailijaliitossa on huomattu kirjailijoiden epävarmuus. Liitto aikoo tehdä kyselyn jäsenilleen äänikirjojen tulovaikutuksista.
Lähde: Yle
Finnish site 
Global site