Naisihmisoikeuspuolustajien tukemista, silpomisen ehkäisyä, yrittäjyyskoulutusta – kansalaisjärjestöt edistävät naisten ja tyttöjen oikeuksia monin tavoin

Ulkoministeriön tukemilla kansalaisjärjestöillä on merkittävä ja lisäarvoa tuova rooli naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman edistämisessä. Järjestöjen työ on omiaan varmistamaan, että kehitys tavoittaa myös haavoittuvimmassa asemassa olevat henkilöt, ryhmät ja yhteisöt.

Kehitysmaiden naisten ja tyttöjen oikeuksien vahvistaminen on ensimmäinen Suomen kehityspolitiikan neljästä painopisteestä. COVID-19 -pandemian aikaan työ teeman parissa on entistä tärkeämpää, sillä kriisi vaikuttaa etenkin naisten ja tyttöjen asemaan ja oikeuksien toteutumiseen.

Terveydenhuollon resurssien keskittyminen vastaamaan pandemian asettamiin haasteisiin sekä olemassa olevat naisia syrjivät valtarakenteet vähentävät kriisitilanteessa seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksien toteutumista ja palveluiden saatavuutta, kuten raskausajan terveystarkastuksia, turvallisia synnytyksiä ja modernin ehkäisyn saatavuutta.

Pandemian globaalit taloudelliset ja muut yhteiskunnalliset vaikutukset tulevat kohdistumaan erityisesti naisiin ja tyttöihin sekä haavoittuvimmassa asemassa oleviin väestöryhmiin. Kuten YK:n pääsihteeri António Guterres jo pandemian aikaisessa vaiheessa varoitti, on esimerkiksi naisiin kohdistuva ja sukupuolittunut väkivalta lisääntynyt maailmanlaajuisesti karanteenien, ulkonaliikkumiskieltojen ja sosiaalisen eristäytymisen myötä.

Järjestöt tuovat Suomen kehityspolitiikkaan selvää lisäarvoa niiden omiin erityisosaamisalueisiin keskittyvän työn kautta. Esimerkiksi Solidaarisuus kouluttaa Keniassa ja Somalimaassa yhteisöjä naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan, erityisesti naisten sukuelinten silpomisen haittavaikutuksista. Fida ja Taksvärkki tukevat tyttöjen kuukautishygieniaan liittyvää työtä yhteisöissä ja kouluissa, ja edistävät samalla tyttöjen koulunkäyntimahdollisuuksia.

Monen järjestön työ liittyy osaltaan Suomen kehityspolitiikan toiseen painopisteeseen eli kehitysmaiden talouksien vahvistamiseen ja työpaikkojen luomiseen, myös naisten oikeuksien näkökulmasta. Muun muassa Kirkon Ulkomaanapu ja Reilu Kauppa tukevat naisten työllistämistä ja yritystoimintaa. Suomen Pakolaisavun Myanmarissa pakolaisille antama koulutus on vahvistanut naisten työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Lähetysseuran Etiopiassa järjestämiin toimeentulon kehittämishankkeisiin osallistuneista naisista 90 prosenttia kertoi tulojensa nousseen vuonna 2018.

Lähde: Ulkoministeriö

Author: Kirsi Seppänen