Maailman metsien arvo on huimat 50–150 biljoonaa dollaria, eli 44–133 biljoonaa euroa, selviää konsulttiyhtiö Boston Consulting Groupin (BCG) tuoreesta laskelmasta. Suomen metsien arvo on BCG:n mukaan 240–510 miljardia euroa, mikä on 1–2 kertaa Suomen koko pörssin arvo. Kun otetaan huomioon metsien arvo myös sosiaalisesti sekä ilmaston ja ympäristön kannalta, metsän arvo hehtaaria kohden on noin 3–7 kertaa suurempi kuin talousmetsästä nykyään saatavaan hinta. Suomen metsien arvo asukasta kohden on noin 5–8-kertainen verrattuna vastaavaan arvoon koko maailman mittakaavassa.
BCG laski metsien arvon neljän tekijän mukaan. Laskelmissa otettiin huomioon metsien rooli ilmastonmuutoksen säätelijänä, veden ja ilman puhdistajana, metsien kaupallinen eli metsäteollinen arvo sekä metsien sosiaalinen arvo eli se, miten metsät vaikuttavat miljoonien ihmisten elämään. Arvonmäärityksessä yksi tärkeimmistä oletuksista on metsien varastoiman hiilidioksiditonnin arvo, jonka voidaan arvioida olevan 24–120 euroa tonnia kohden. Alarajana on käytetty nykyistä EU:n päästöoikeuden hintaa ja ylärajana IPCC:n arviota päästöoikeuden hinnasta, jolla ilmaston lämpeneminen saataisiin rajattua 1,5 celsiusasteeseen. – Suurin osa Suomenkin metsien kokonaisarvosta tulee myönteisistä ilmastovaikutuksista. Elävän puuston hiilivaraston arvo on jopa kaksi kolmasosaa (29–67 %) koko metsän arvosta, sanoo BCG:n osakas Juuso Soininen. Toiseksi suurin vaikutus on metsätaloudellisilla arvoilla. Niiden osuus metsiemme arvosta on noin 25–54 prosenttia. Huomioitavaa on, että henkilöä kohden laskettuna Suomen metsien taloudellinen arvo on peräti 27-kertainen verrattuna vastaavaan arvoon globaalisti.
Suomessa myös muut arvotekijät ovat keskimääräistä korkeampia henkilöä kohden. Metsien rooli veden ja ilman puhdistajana sekä metsien sosiaalinen arvo ovat jopa 7 000 euroa per henkilö, mikä on jopa kahdeksan kertaa enemmän kuin globaali keskiarvo.
Metsien supistuminen uhkaa raportin mukaan kadottaa niiden arvosta peräti 30 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Metsiä uhkaavat raportin mukaan viisi päätekijää: metsämaan raivaaminen muuhun käyttöön kuten peltomaaksi, ilmaston lämpeneminen, kestämätön hakkuu, elottomat ympäristötekijät kuten metsäpalot sekä elolliset tekijät kuten tuholaiset ja taudit. Näistä metsämaan raivaus muuhun käyttöön sekä ilmaston lämpeneminen yhdessä uhkaavat tuhota peräti 27 prosenttia metsien arvosta vuoteen 2050 mennessä. Suomessa metsien arvo ei ole yhtä pahasti uhattuna kuin maailmalla, sillä metsänhoidon käytäntömme ovat edistyksellisiä ja lainsäädäntö on kehittynyttä. Raportin parametreilla laskettuna Suomen metsistä on uhattuna vain noin kolme prosenttia ja suurimmat riskit liittyvät uusien tautien ja tuholaisten leviämiseen.
BCG:n raportin mukaan metsien arvon romahtamista voidaan estää kuudella osa-alueella.
– Nykyisten metsien suojelu ja uusien istuttaminen. Metsäalueet tulisi jakaa selkeästi joko suojeltaviksi tai metsäteollisuuden käyttöön, ja näitä alue tulisi hoitaa kestävästi ja lisätä niiden tuottavuutta.
– Kestävän ja tuottavan maatalouden edistäminen.
– Lihan kulutuksen vähentäminen.
– Palmuöljyn, soijan, naudanlihan ja puutavaran tuottaminen niin, että niiden tuotanto ei vähennä metsien pinta-alaa.
– Puun kierrättäminen.
– Ilmaston lämpenemisen hillitseminen alle kahteen asteeseen.
Raportin mukaan toimiminen kunnianhimoisesti mutta samalla realistisesti näillä kuudella osa-alueella voisi säilyttää 20 prosenttia metsän arvosta vuoteen 2050 mennessä. Tämä pienentäisi metsien arvon laskun globaalisti 10 prosenttiin.
Lähde: Boston Consulting Group
Finnish site 
Global site