Kaikki eivät vieläkään tunne puun polttoon ja pienhiukkasiin liittyviä riskejä – ‘Puun polton savua pidetään kodikkaana ja luonnollisena’

Puun polttoon liittyviä terveyshaittoja saatetaan yhä vähätellä tai niitä ei vieläkään tunneta. Haittavaikutusten ymmärtämistä voi vaikeuttaa se, että niitä tulee usein vasta vuosia kestävän altistumisen seurauksena, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Taina Siponen. Toisin on niillä, jotka saavat jo lyhytaikaisesta altistumisesta oireita.  Siposen mukaan pienhiukkasten terveyshaitoista on puhuttu niin pitkään, että tietoisuus on lisääntymässä. – Puun polton savua pidetään kodikkaana ja luonnollisena. Tietoisuuden lisäämiseksi on siis tehtävänä vielä paljon työtä.

Siponen kertoo puun pienpolton lisääntyneen vuosituhannen vaihteen jälkeen. Taustalla ovat suurelta osin lämmitysenergian kustannukset. Kun puuta on mahdollista saada edullisesti tai ilmaiseksi esimerkiksi omasta metsästä, se ohjaa pientalojen omistajia käyttämään sitä joko pääasiallisena lämmitysmuotona tai vähintään lisälämmityksenä.  Suomessa lähes puolet kaikista pienhiukkaspäästöistä syntyy puun polttamisesta. Puun pienpolton päästöjä ei ole tähän asti säädelty, Siponen kertoo.

Tämän vuoden alussa tuli voimaan EU:n ekosuunnitteludirektiivi, joka koskee uusia lämmityskattiloita ja vuoden 2022 alusta uusia tehdasvalmisteisia, varaavia tulisijoja. – Näiden on kuitenkin arvioitu vaikuttavan pienpolton päästöihin seuraavien kymmenen vuoden aikana vain vähän, sillä laitteita uusitaan hitaasti eivätkä määräykset koske olemassa olevaa laitekantaa eivätkä saunan kiukaita, Siponen sanoo.

Kun puhutaan tulisijoista tai muusta pienen kokoluokan poltosta, palamisprosessi jää lähes aina epätäydelliseksi, jolloin puun palamaton aines muodostaa hiukkasmaisia päästöjä. Suomen ympäristökeskuksen tutkijan Mikko Savolahden mukaan erityisesti pientalovoittoisilla taajama-alueilla puulämmitys vaikuttaa merkittävästi hengitysilmaan. Puulämmitys heikentää lähialueen lisäksi erityisesti oman talon sisäilmaa.

Siposen mukaan pienhiukkasten vaikutusmekanismeista kertyy koko ajan lisää tietoa, mutta yksityiskohtia ei vielä tunneta tarkasti. Hiukkasille ei ole esimerkiksi pystytty määrittämään pitoisuutta, jonka alapuolella terveyshaittoja ei esiintyisi, joten myös matalien pitoisuuksien on todettu olevan yhteydessä haittoihin.

Nykyään lähes kaikkiin pientaloihin rakennetaan takka, puukiuas tai molemmat, kertoo Hengitysliiton sisäilma- ja korjausneuvonnan päällikkö Timo Kujala. – Puun polttoa ei siis olla lopettamassa, mutta polton päästöihin on mahdollista vaikuttaa, Kujala kertoo. Kujalan mukaan olisi hyvä polttaa vain kuivaa ja puhdasta puuta. Roskia ei saisi koskaan polttaa tulisijassa. Riittävästä korvausilman saannista pitäisi huolehtia koko polttoprosessin ajan, sillä kitupolttaminen tuottaa enemmän päästöjä.Tulisijojen, piippujen ja hormien kunnosta tulisi huolehtia muun muassa säännöllisellä nuohouksella. Sähkökiukaan käyttöä tulisi suosia etenkin tiiviisti asutulla alueella.

Lähde: STT