Kaupunkimetsien puiden ikäjakauma, lajisto ja lahopuupitoisuus ovat lähempänä luonnontilaista kuin talousmetsää, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin pääkaupunkiseudun, Järvenpään ja Lahden kaupunkimetsien puustorakennetta ja soveltuvuutta vanhojen metsien korvaajiksi. Kaupunkimetsien hoito virkistysmetsinä poikkeaa talousmetsien hoidosta merkittävästi. Metsät pyritään pitämään jatkuvapeitteisenä, eikä taloudellista painetta puutavaran saamiselle ole. Lehtipuiden runsaus yhdessä vanhojen kuusien ja metsän eri-ikäisrakenteen kanssa luovat kaupunkimetsiin monimuotoisen metsikkörakenteen.
Lahopuun määrä on kaupunkimetsissä suurempi kuin talousmetsissä. Määrää voisi kuitenkin vielä lisätä reilusti, mikäli metsiin halutaan myös lahopuusta riippuvaisia lajeja. Kaupunkimetsissä kuollutta puuainesta on keskimäärin 10 kuutiometriä hehtaarilla. Parempi tilanne on pääkaupunkiseudun virkistysmetsillä, joista lahopuuta löytyy osasta yli 25 kuutiometriä hehtaarilta. Valtakunnan metsien inventoinnissa (VMI) 2009–2013 Etelä-Suomen talousmetsistä löytyi lahopuuta keskimäärin neljä kuutiometriä hehtaarilta, ja suojelualueilta noin 14 kuutiometriä.
Vanhan metsän korvaajille on Etelä-Suomessa tarvetta, sillä suurin osa Etelä-Suomen vanhoista metsistä on otettu talousmetsäkäyttöön. Lisäksi vanhojen metsien suojelualueet ovat pirstaleisia. Jo nyt kaupunkimetsiin ovat löytäneet esimerkiksi liito-orava ja useat uhanalaiset kääpälajit, jotka tarvitsevat vanhan metsän rakennetta ja lahopuuta.
Lähde: MT
Finnish site 
Global site