‘Miksi meihin ei panosteta yhtä paljon’ kysyy Aisha – maahanmuuttajataustaisten ja valtaväestön oppimiserot Suomessa länsimaiden suurimmat

Tutkijoiden mukaan suomen kielen opetus, opinto-ohjaus ja siirtymät asteelta toiselle voivat eriarvoistaa nuoria.

Farhia, 20, Ixsaan, 19, Aisha, 19, Hani, 18, ja Sabrin, 18, keräävät kyniä ja vihkoja kasaan. He esiintyvät tässä jutussa pelkillä etunimillä, sillä heitä jännittää, eivätkä he ole valmiita kertomaan kokemuksistaan koko nimellään. He opettavat täällä viidelletoista etnisesti somalitaustaiselle alakoululaiselle suomea, matematiikkaa ja kaikkea muutakin, missä apua tarvitaan. – Aika moni maahanmuuttajataustainen ei uskalla viitata koulussa, koska pelkää, että joku asia menee väärin, kertoo Farhia. – Yritämme täällä rohkaista heitä. Tämä on valmistelua syksyä varten.

Vertaisoppimiseen pohjautuva Buddyschool-ryhmä järjestetään Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hankkeen ja järjestöjen yhteistyönä. Talvisin se toimii kouluissa. Tämän kesän ryhmän perustaminen ja laajentaminen kaikkiin alakoululaisiin oli Farhian idea. – Olisi ollut tosi hyödyllistä, jos tällainen olisi ollut olemassa silloin, kun olin itse koulussa.

Joulukuussa 2019 julkaistiin läntisten teollisuusmaiden järjestön OECD:n kansainvälinen PISA-vertailu, jonka mukaan suomalaisten lukutaito oli vuoden 2018 testeissä OECD-maiden kärkeä. Vähemmälle huomiolle kuitenkin jäivät saman raportin vähemmän imartelevat tiedot peruskoulustamme.

Suomi ei olekaan koulutuksen mallimaa – ainakaan kaikille. Raportissa vertaillaan lukutaidon tuloksia kantaväestön sekä ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajien välillä. OECD-maiden suurin piste-ero löytyy Suomesta. Se ei selity maahanmuuttajaperheiden matalammalla tulo- tai koulutustasolla. Itse asiassa myös vuosien 2015 ja 2012 PISA-tulokset viittaavat siihen, että Suomessa maahanmuuttajatausta vaikuttaa oppimistuloksiin enemmän kuin useimmissa muissa maissa.

Alan tutkijat ovat sitä mieltä, että ilmiö on monen asian summa. Taustalta löytyy sekoitus vanhentuneita rakenteita ja rasistisia asenteita. Ensimmäinen, melko helppo vastaus on, että ongelmat liittyvät kieleen. Kaikki alkaa jo ennen kouluikää. Sosiologian akatemiatutkija Elina Kilpi-Jakonen huomauttaa, että Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuu pienempi osuus lapsista kuin muissa Pohjoismaissa. Kouluun mennään vasta 7-vuotiaana ja päivät ovat lyhyitä. Se ei välttämättä ole paras yhdistelmä esimerkiksi kielen oppimisen kannalta.

Aisha kertoo, että hän seurasi lukiossa sekä S2- että suomi äidinkielenä -opetusta. Opettaja oli sama, mutta siihen yhtäläisyydet loppuivatkin. S2-opiskelijoiden tehtäviä ja kokeita ei aina korjattu, ja välillä opettaja ei saapunut tunnille ollenkaan. Aishan mukaan myös opetuksen sisällössä on selkeitä eroja. – Suomi äidinkielenä -tunneilla tavoite on kehittyä, ja kokeet vaikeutuvat koko ajan. Mutta S2-opetuksessa tehdään aina samoja helppoja tehtäviä ja katsotaan leffaa. Eli ero oppilaiden välillä vain suurenee. Sitten ihmetellään, miksi meidän tulokset on huonompia.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n vuoden 2019 Kotoutumiskompassin(siirryt toiseen palveluun) mukaan peruskoulun lehtoreista ja luokanopettajista 95–100 prosentilla on muodollinen kelpoisuus, kun taas maahanmuuttajien opettajilla osuus on kymmenisen prosenttiyksikköä pienempi. Keskusteluissa nousee esiin myös, että koululla saatetaan esimerkiksi kieltäytyä teettämästä luki-testejä tai tulkitsemasta niiden tuloksia, sillä niiden väitetään olevan epäsopivia suomea toisena kielenään opiskeleville. Myös valtiotieteiden tohtori Mira Kalalahti tunnistaa, että kielivaikeudet voivat mennä sekaisin oppimisvaikeuksien kanssa.

Opinto-ohjauksesta saa kertoa Ulkar Aghayeva, 28. Kun hän oli valmistumassa yhdeksänneltä luokalta 9,3:n keskiarvolla, opo ilmoitti, ettei hänen todistuksellaan pääse lukioon. – Minulle sanottiin, että minun pitäisi mennä opiskelemaan lähihoitajaksi. Itse halusin lukea lääketiedettä. En siis arvioi lähihoitajan työtä. Mutta se, että sitä systemaattisesti ehdotetaan, on ongelma.Toiseuttava opinto-ohjaus on tiedossa myös opettajien ammattijärjestö OAJ:ssa. – Meillä vieläkin ohjataan liian helposti perusopetuksen jälkeen ammatilliselle puolelle maahanmuuttajataustaiset oppilaat, erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen sanoo. – Minä yritän aina sanoa ääneen, että miksi me ohjataan maahanmuuttajat lähihoitajiksi, miksei sairaanhoitajiksi tai lääkäreiksi.

Lähde: Yle