Korkeakoulutusta on viime aikoina osattu uudistaa valtavien muutospaineiden alla. Koulutuksissa on reagoitu mallikkaasti muun muassa digitalisaation ja muuttuvan työelämän vaatimuksiin.
Kuitenkin kestävä kehitys – edellytys elinolosuhteiden turvaamiseksi maapallolla – on korkeakoulutuksen kehitystyössä jäänyt vähälle huomiolle. Tutkimukset osoittavat, että kestävä kehitys on mainittu lähinnä koulutuksen yleisissä tavoitteissa, mutta opetuksessa ja käytännön toiminnassa sen rooli on ollut vähäinen.
Korkeakouluissa ilmastonmuutoksen ja ympäristökysymysten tulisi olla entistä tärkeämmässä roolissa niin opetuksessa ja sen suunnittelussa kuin omassa arjen toiminnassa, jolla näytetään esimerkkiä opiskelijoille, henkilöstölle ja muulle yhteiskunnalle. Myös Elinkeinoelämän keskusliitto vaatii korkeakouluilta monipuolisia osaajia ratkomaan yritysten ilmastohaasteet. Suomi pyrkii hiilineutraaliksi nopeasti, ja ilmasto-osaajien koulutuksella alkaa olla kiire.
Kestävä kehitys on osaamisalue, jota koulutuksessa on välttämätöntä painottaa entistä enemmän. Opetushallituksen teettämän Osaaminen 2035 -raportin mukaan selvästi tärkeimmäksi geneeriseksi eli yleiseksi ja alasta riippumattomaksi osaamiseksi nousi kestävän kehityksen periaatteiden tuntemus. Kestävä kehitys nähtiin raportissa tulevaisuuden haasteena, joka ilmiönä ajaa jopa digitalisaation edelle. Esille nousivat yhtäältä siihen liittyvät moraaliset ja eettiset teemat, toisaalta liiketoiminnan ja tuotannon kehittämiseen liittyvät haasteet. Korkeakouluissa ei voida tuudittautua siihen uskoon, että korkeakoulutusta edeltävä toiseen asteen koulutus on huolehtinut opiskelijoiden kestävän kehityksen osaamisesta.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen raportissa, joka käsittelee kestävän kehityksen osaamista ja opetusta ammatillisissa perustutkinnoissa, lähes puolet opiskelijoista näkee, että koulutus ei anna riittävästi valmiuksia työelämän kestävän kehityksen osaamisvaatimuksiin. Eniten kehitettävää löytyy kestävän kehityksen ekologisen osa-alueen osaamisessa.
Opettajat suhtautuvat hyvin myönteisesti kestävään kehitykseen. Sitä pidetään tärkeänä avaintaitona kaikille opiskelijoille ja keskeisenä ammatillisena osaamisena. Opettajat ovat kuitenkin saaneet vain vähän täydennyskoulutusta kestävän kehityksen opetukseen. He kokevat, että kestävän kehityksen tavoitteet toteutuvat heikoimmin henkilöstön osaamisessa ja sen kehittämisessä. Ammattikorkeakoulutuksessa ollaan vastaamassa kestävän kehityksen haasteisiin. Ammattikorkeakouluilla on merkittävä tehtävä kestävän kehityksen ja ympäristösivistyksen edistäjinä.
Kestävässä kehityksessä on tärkeää löytää ratkaisut, jotka kunnioittavat ekologisia reunaehtoja samalla, kun ne tuottavat taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä tuloksia. Tutkimus- ja kehittämistoimintansa ja aluevaikuttavuutensa ansiosta ammattikorkeakouluilla on keskeinen rooli yhdessä työelämätoimijoiden kanssa kehittää näitä ratkaisuja, synnyttää kestäviä innovaatioita ja edistää samalla ekologisesti kestävää elinkeinotoimintaa ja työllisyyttä.
Ammattikorkeakoulujen mahdollisuudet toimia ympäristösivistyksen edelläkävijöinä ovat siis erinomaisen hyvät. Koulutustarjonnassa se tarkoittaa ilmastotiedon ja kestävän kehityksen teemojen painotusta kaikilla koulutusaloilla ja opetushenkilöstön tukemista muutoksessa. Yhtä tärkeää on ajattelutavan ja sitä kautta omien toimintatapojen muutos. Tekoihin ryhtyminen on avainasemassa; ajattelutavan muutokset ja arvot muodostuvat vasta konkreettisen toiminnan kautta.
Aristotelesta mukaillen on hyväksyttävämpää tehdä virheitä ymmärtämättömyydestä ja tietämättömyydestä kuin tehdä niitä tietoisena tosiasioista. Kasvava ymmärrys ilmastonmuutoksesta kannustaa ilmastotekoihin ja vahvistaa halua toimia ilmaston hyväksi. Kestävän kehityksen osaaminen ja tosiasioiden tunnistaminen ja tunnustaminen mahdollistavat hankalien ongelmien ratkaisemista ja aikaansaavat parempaa päätöksentekoa.
Kirjoittajat : Taru Konst, FT, KTL, toimii yliopettajana ja erityisasiantuntijana Turun ammattikorkeakoulussa. Mervi Friman, KT, toimii tutkimuspäällikkönä Hämeen ammattikorkeakoulussa.
Lähde: Turun Sanomat