”Ilmoitusten väheneminen ei ole lohdullinen, vaan ahdistava tieto” – asiantuntijat arvioivat kotiväkivallan jääneen piiloon koronakeväänä

Rikosilmoituksen tekeminen ja avun hakeminen saattoivat vaikeutua koronarajoitusten aikana. – Rajoituksia, lomautuksia, sosiaaliset kontaktit harvenevat, alkoholin käyttö siirtyy kotiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämispäällikkö Joonas Peltonen listaa koronakevään piirteitä, jotka ovat samalla perheväkivallan riskitekijöitä. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen lisää luetteloon vielä taloudellisen tai parisuhteeseen liittyvän stressin. Ja vanhemman kokemuksen siitä, että hän on hakenut apua, muttei ole sitä saanut. Moni perhe jäi koronakeväänä yksin ja joutui selviytymään ilman neuvolakäyntejä ja lapsenvahtia.

THL:n selvityksen mukaan noin joka kolmas yli 15-vuotias nainen täällä on kokenut parisuhteessaan väkivaltaa. Kouluterveyskyselyssä 12 prosenttia yläkoululaisista kertoi joutuneensa vanhempien väkivallan kohteeksi vuoden aikana. Mutta kysymykseen siitä, kuinka paljon koronakevät pahensi tilannetta, tuntuu olevan pelottavan vaikeaa vastata.

Suomi on Euroopan unionin toiseksi väkivaltaisin maa naisille, mutta väkivalta kirjataan vain harvoin sairaalassa ylös. Koko kevät uutisoitiin, että perheiden ollessa pinteessä neljän seinän sisällä poliisi sai tavallista enemmän kotihälytyksiä. Myös perheväkivaltaan liittyvät hälytykset kasvoivat alkuvuoden aikana muutamilla prosenteilla edellisvuodesta, noin 13 000:sta noin 13 800:aan. Poliisihallituksen elokuun alussa julkaisemat tilastot kertovat kuitenkin, että alkuvuonna poliisin tietoon tuli kokonaisuudessaan vähemmän perheväkivaltajuttuja kuin viime vuoden vastaavana jaksona.

Perheväkivaltaan liittyvät hälytykset lisääntyivät, mutta ilmoitukset vähenivät. Miten tämä on mahdollista? – Mielenkiintoinen kysymys, sanoo tilastoja tutkiskellut rikosylitarkastaja Juha Laaksonen Poliisihallituksesta. Yksi mahdollinen syy on, että koronakeväänä paljon saattoi jäädä piiloon. On mahdollista, että poikkeustila on vaikuttanut rikosten ilmoitusviiveeseen ja nostanut ilmoituksenteon kynnystä. Se tarkoittaa, että uhrit saattaisivat ilmoittaa koronan aikana tapahtuneita rikoksia viikkoja tai kuukausia jälkikäteen. Tai jättää ne kokonaan ilmoittamatta.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mukaan perheväkivalta on usein piilorikollisuutta, josta ei kerrota ulkopuolisille. Hän uskoo, että koronan aikana entistä suurempi osa siitä on voinut jäädä kotien kulisseihin. Henkirikokset ja niiden yritykset sekä törkeät pahoinpitelyt ovat poliisin tilastoissa tänä vuonna selkeästi yleistyneet.

Kontrolloiva väkivalta on voinut lisääntyä, kun epidemia on antanut tekosyyn esimerkiksi estää puolisoa poistumasta kotoa, pohtii THL:n erikoistutkija Johanna Hietamäki. Nettiturvakodin kävijämäärät viisinkertaistuivat, ja selvästä kasvusta kerrotaan myös muun muassa Naisten linjan ja Monika-naisten liiton viestittelypalveluissa sekä nuorille suunnatussa, monenlaisiin ongelmiin pureutuvassa sekasin.fi-chatissa.Vielä ei täysin tiedetä, toimiiko digitaalinen apu yhtä tehokkaasti kuin reaalimaailman vastineensa.

Lähde: Yle