Suomalaisten neljäs- ja kahdeksasluokkalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on hyvää tasoa, mutta oppilaiden väliset osaamiserot ovat kasvussa. Tämä käy ilmi tänään julkistetusta kansainvälisestä TIMSS 2019 -tutkimuksesta, jossa arvioitiin neljäs- ja kahdeksasluokkalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaamista.
– Tulokset osoittavat, että heikkojen osaajien osaaminen on selvästi aiempaa heikompaa, kun samaan aikaan erinomaiset osaajat menestyvät hieman aiempaa paremmin. Heikkojen osaajien notkahdus näkyy erityisesti kahdeksasluokkalaisten luonnontieteiden osaamisessa, toteavat tutkimuksen koordinaattori yliopistotutkija Jouni Vettenranta ja projektitutkija Jenna Hiltunen Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta.
Vuonna 2019 TIMSS-tutkimuksessa peruskoulun neljäsluokkalaisten luonnontieteiden ja matematiikan osaaminen oli samaa tasoa kuin vuonna 2015, mutta selvästi heikompaa kuin vuonna 2011. Vuonna 2019 neljäsluokkalaisten matematiikan kansallinen keskiarvo oli 532 pistettä ja luonnontieteiden 555. Suomen kahdeksasluokkalaiset osallistuivat TIMSS-tutkimukseen edellisen kerran vuonna 2011. Vuoden 2019 tutkimuksessa matematiikan kansallinen keskiarvo oli 509 pistettä ja luonnontieteiden 543 pistettä. Luonnontieteissä suomalaisoppilaiden tulos on laskenut 9 pistettä vuodesta 2011. Matematiikassa 5 pisteen lasku ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
Luonnontieteissä Suomea paremmin menestyi neljä maata: Singapore, Japani, Korea sekä neljännen vuosiluokan tutkimuksessa Venäjä ja kahdeksannen vuosiluokan tutkimuksessa Taiwan. Matematiikassa Suomea paremmin menestyi neljännen vuosiluokan tutkimuksessa 13 maata ja kahdeksannen vuosiluokan tutkimuksessa 9 maata. – On ilahduttavaa huomata, että Suomi on edelleen luonnontieteiden osaamisessa maailman kärkimaita ja viime vuosina havaittu suomalaisoppilaiden osaamisen tason lasku näyttäisi hidastuneen, Vettenranta huomauttaa.
Suomalaisoppilailla aiempien vuosien tutkimuksissa havaitut sukupuolten väliset osaamiserot ovat tasoittuneet, tilastollisesti merkitsevä ero sukupuolten välillä on ainoastaan 8.-luokkalaisten luonnontieteiden osaamisessa. Sekä heikosti menestyneiden tyttöjen että poikien tulokset ovat selvästi aiempaa heikommat niin neljännellä kuin kahdeksannellakin vuosiluokalla. Myös oppilaan varhaiset taidot lukemisessa ja laskemisessa sekä kotitausta ovat yhteydessä osaamiseen. Kodin sosioekonominen tausta näkyy oppilaiden oppimistuloksissa sekä neljäs- että kahdeksasluokkalaisilla: mitä paremmat kodin opiskeluresurssit ovat, sitä parempaa on oppilaiden osaaminen. Osaaminen on heikentynyt etenkin niillä oppilailla, joiden kodin opiskeluresurssit ovat heikoimmat.
Kuten aiemmissakin kansainvälisissä arviointitutkimuksissa on tullut esille, koulujen väliset erot Suomessa ovat pieniä. Suomessa myös alueellinen tasa-arvo toteutuu hyvin: suuralueiden keskimääräisissä tuloksissa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Erot osaamisessa ovatkin vahvasti peräisin oppilastason tekijöistä, ja nämä erot näyttävät olevan edelleen kasvussa. Opetusryhmien väliset erot selittyivät suurelta osin erityisryhmillä, joissa oppimistulokset olivat heikompia kuin muissa opetusryhmissä.
Lähde: Jyväskylän yliopisto
Finnish site 
Global site