Vanhankaupunginlahden linnusto on monipuolistunut, mutta hoitotoimia tarvitaan

Vanhankaupunginlahti on yksi Suomen tärkeimmistä lintuvesistä, ja sen lintuja on tutkittu viime vuosisadan alkupuolelta saakka. Vanhankaupunginlahden pesimälinnusto on monipuolistunut selvästi 30 viime vuoden aikana. Viime vuonna Vanhankaupunginlahdella pesi 18 vesilintulajia ja 288 vesilintuparia. Pesivien vesilintujen lajimäärä on yli kaksinkertaistunut nykymuotoisten seurantojen aloitusvuodesta 1986. Viime vuosikymmeninä tapahtunut Vanhankaupunginlahden linnuston monipuolistuminen on suurelta osin rantaniittyjen laajentuneen laidunnuksen ja niittämisen ansiota. Pesivien kahlaajien runsastumisen lisäksi laidunnuksen ja niittojen ansiosta Vanhankaupunginlahden rannoilla ruokailee nykyisin moninkertainen määrä muuttomatkallaan levähtäviä kahlaajia hoitotoimia edeltävään aikaan verrattuna.

Suomen sisävesillä 16 runsaimmasta vesilintulajista peräti kymmenen kanta on taantunut viime vuosikymmeninä. Vanhankaupunginlahdella suuntaus on ollut ilahduttavan toisenlainen: pesivistä 19:stä vesilintulajista kahdeksan on runsastunut ja neljä taantunut 34-vuotisen seurantajakson aikana. Hoitotoimenpiteet ovat pitäneet vesilintujen kannankehityksen muuta Suomea parempana, mutta poikastuotto on viime aikoina ollut huonoa sekä vesilinnuilla että rantaniityn kahlaajilla.

Vanhankaupunginlahden pitkäaikaisseurannat ovat osoittaneet, että lintuvesien hoitotoimenpiteet lisäävät sekä pesivien että muutolla levähtävien lintujen määriä. Vanhankaupunginlahden perusteelliset linnustoseurannat ovat tuottaneet arvokasta tietoa laidunnuksen, niittojen, hoitokalastuksen ja pienpetojen pyynnin vaikutuksista. Näitä tietoja hyödynnetään nyt Suomen muiden lintuvesien hoitoa suunniteltaessa. Tänä vuonna käynnistyneen Helmi-elinympäristöohjelman myötä lintuvesien hoito- ja kunnostustoimiin on viimein kansallisesti osoitettu merkittävä summa rahaa.

Lähde: Helsingin kaupunki 

Author: Saara Teirikko